Merimieseläkelain (MEL) mukaisesta työstä vuodesta 1956 alkaen. Vuoteen 2004 saakka eläkkeeseen lasketaan mukaan kaikki alle 65-vuotiaana tekemäsi työ. Vuodesta 2005 alkaen eläkkeeseen lasketaan mukaan 18- 68-vuotiaana tekemäsi työ.

Yleinen eläkeikä tarkoittaa ikää, jolloin työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle riippumatta meripalvelun pituudesta.

Eläkkeelle jääminen ansaitussa eläkeiässä edellyttää, että

• työntekijällä on tietty määrä meripalvelua
• työntekijä on meripalvelussa eläkeiän saavuttaessaan
• työntekijälle on viimeisen 3 vuoden aikana kertynyt eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa vähintään 18 kuukautta.

Päällystöön kuuluva voi siirtyä vanhuuseläkkeelle ansaitussa eläkeiässä aikaisintaan 60 vuoden iässä ja miehistöön kuuluva aikaisintaan 55 vuoden iässä. Eläkeikä lasketaan vähentämällä 63 vuoden iästä 324 MEL-palvelukuukautta ylittävät kuukaudet. 60 vuoden eläkeikä edellyttää näin ollen 360 MEL-palvelukuukautta ja 55 vuoden eläkeikä 420 MEL-palvelukuukautta.

1.1.2007 alkaen MEL-palvelukuukaudet lasketaan pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta palkkaa on maksettu. Huomioon otettavat päivät ovat:

1) päivät, joilta palkkaa on maksettu työnteon perusteella;
2) päivät, joilta on maksettu sairausajan palkkaa;
3) vuosilomapäivät;
4) päivät, joilta työsuhteen päättyessä on maksettu vuosiloman korvausta;
5) vastikelomapäivät tai muut vastaavat vuorottelujärjestelmään sisältyvät palkalliset vapaapäivät;
6) päivät, joilta työsuhteen päättyessä on maksettu vastikkeen korvausta tai muun vastaavan vuorottelujärjestelmään sisältyvän palkallisen vapaapäivän korvausta; ja
7) osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan työntekijän osa-aikaisen työsuhteen vuorottelujärjestelmään sisältyvät palkattomat vapaapäivät.

Päiviä laskettaessa kalenterikuukauteen katsotaan aina sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukauden päivien lukumäärä voi kuitenkin ylittää 30 niiltä kuukausilta, joina on maksettu työsuhteen päättyessä maksettuja vuosiloma- ja vastikekorvauksia. Päivät muunnetaan kuukausiksi jakamalla päivien lukumäärä 30:llä.

Työnantajat tekevät kalenterikuukausittain Merimieseläkekassalle kustakin työntekijästä kuukausi-ilmoituksen, josta ilmenee työntekijän palkka ja huomioonotettavat päivät.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen ei korota työntekijän eläkeikää. Sitä vastoin esimerkiksi vuorotteluvapaalla olo korottaa eläkeikää.

Ajalta 1.1.1991 – 31.12.2006 MEL-palvelukuukaudet huomioidaan työsuhdeajan perusteella ja ajalta ennen vuotta 1991 ne huomioidaan niiden päivien perusteella joilta palkkaa on maksettu vastaavasti kuin 1.1.2007 alkaen.

Vuoden 2005 alusta lähtien MEL-eläke karttuu työansioiden perusteella. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työuran pituus, työuran ansiot ja työntekijän iän mukainen karttumisprosentti.

Henkilö 18- 52 vuotta: Eläkettä karttuu vuodessa 1,6 prosenttia. (MELn erityiset karttumisprosentit) tai 1,5 prosenttia (MELn yleiset karttumisprosentit), niistä työansioista, jotka työntekijä on ansainnut 18 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 53 vuotta.

Henkilö 53 – 62 vuotta: Eläkettä karttuu vuodessa 2,0 prosenttia (MELn erityiset karttumisprosentit) tai 1,9 prosenttia (MELn yleiset karttumisprosentit) niistä työansioista, jotka työntekijä on ansainnut 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 63 vuotta.

Henkilö 63 – 68 vuotta: Eläkettä karttuu vuodessa 4,5 prosenttia niistä työansioista, jotka työntekijä on ansainnut 63 ikävuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 68 vuotta

MEL- eläke voi määräytyä soveltaen joko MEL:n erityisiä karttumisprosentteja (MEL 66 §) tai MEL:n yleisiä karttumisprosentteja (MEL 72 §). Yleiset karttumisprosentit ovat samat kuin työntekijän eläkelaissa (TyEL).

Erityisiä karttumisprosentteja sovelletaan silloin, kun työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle suoraan MEL:n mukaan vakuutetusta työsuhteesta. Niitä sovelletaan myös, jos työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jota koskevan eläkehakemuksen Merimieseläkekassa on toimivaltainen käsittelemään ja työntekijän MEL:n mukaiset työansiot työkyvyttömyyden alkamiskuukauden ja sitä edeltäneen kolmenkymmenenkuuden kalenterikuukauden aikana ovat yhteensä vähintään 21.050,40 euroa (vuoden 2011 tasossa). 

Merimieseläkekassa on yleensä toimivaltainen käsittelemään eläkehakemuksen silloin, kun työntekijä on työkyvyttömyyden alkaessa ollut MEL- työsuhteessa.

Yleisiä karttumisprosentteja sovelletaan kaikissa muissa tapauksissa. MEL- eläke määräytyy yleensä näiden yleisten karttumisprosenttien mukaan tapauksissa, joissa työntekijä on lopettanut MEL- palvelun ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista, työkyvyttömyyden alkamista tai työttömäksi joutumista.

MEL-eläkettä laskettaessa työntekijän palkasta pidätettyä 11,1 %:n suuruista työntekijän MEL-eläkevakuutusmaksua ei vähennetä eläkkeen perusteena olevista työansioista, vaan MEL-eläke määräytyy bruttoansioiden perusteella.

TyEL:n ja muiden maapuolen työeläkelakien mukaan asia on toisin. Laskettaessa näiden työeläkelakien mukaista työeläkettä, työntekijän palkasta pidätetty 4,3 %:n suuruinen työntekijän eläkevakuutusmaksu (5,4 % 53 vuotta täyttäneillä) vähennetään ensin eläkkeen perusteena olevista työansioista ja eläke määräytyy näin vähennetyistä ansioista.

Ennen vuotta 2005 eläkettä karttui työttömyys-, koulutus- ja kuntoutusetuuksien perusteella työeläkelisän muodossa.

Vuoden 2005 alusta eläkettä karttuu myös sairauspäivärahasta, erityishoitorahasta, erilaisista vanhempainpäivärahoista, liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien (LITA) ansionmenetyskorvauksista sekä vuorottelukorvauksesta. Eläkkeen karttuminen pohjautuu etuuden perusteena olevaan työansioon, jonka etuutta maksava taho laskee. Etuuden perusteena huomioitava osuus vaihtelee hieman etuuslajeittain, ja eläke karttuu tästä osuudesta 1,5 %:n mukaan.

Eläkettä karttuu lisäksi alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta. Näistä etuuksista kertyy eläkettä kiinteän euromäärän mukaan, joka vuonna 2011 on 656,08 euroa/kk. Opiskelusta kertyy eläkettä enintään viideltä vuodelta ja se edellyttää tutkinnon suorittamista.

Vuoden 2005 alusta eläkettä karttuu tiettyjen 18 vuoden täyttämisen jälkeen saatujen sosiaalietuuksien perusteena olevien työ- ja ansiotulojen perusteella.

Kaikista alla olevista ansioista eläkettä karttuu 1,5 % vuotta kohti.

Ansioiksi lasketaan:

• äitiys-, isyys ja vanhempainrahakausilta 117% siitä ansiosta, josta päiväraha on laskettu.
• työttömyyspäivärahan ja vuorotteluvapaan ajalta 75% siitä ansiosta, josta päiväraha tai korvaus on laskettu.
• työttömän ansiotuen, aikuiskoulutustuen, kuntoutusrahan, sairauspäivärahan, tapaturma- ja liikennevakuutuskorvauksen ajalta 65% siitä ansiosta, josta korvaus on laskettu.
• opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta ansioiksi katsotaan  656,08 euroa/kk (vuoden 2011 tasossa).

Vuoden 2005 alusta eläkettä karttuu äitiys- ja vanhempainrahakaudelta sekä vanhemmalle, joka alle kolmivuotiaan lapsensa hoitamisen vuoksi on estynyt tekemästä ansiotyötä ja saa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaista tukea.

Äitiysloman ajalta eläke lasketaan perusteesta, joka on 117 % päivärahan perustana olevasta ansiosta. Karttumaprosentti on 1,5 %.

Hoitovapaan ajalta eläkettä alkaa karttua alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta. Eläkkeen laskennan pohjana on 656,08 euroa kuukaudessa (2011 tasossa). Etuutta kertyy yhdestä lapsesta kerrallaan ja vain, kun eläketurvaa ei kartu työstä.

Vuoden 2005 alusta alkaen tietyistä palkattomista ajoista on karttunut eläkettä, myös ammattiin johtava tutkinto (ammatillinen perustutkinto, ammattikorkeakoulututkinto taikka alempi tai ylempi korkeakoulututkinto) on kartuttanut eläkettä enintään viideltä vuodelta. Opintojen ajalta eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa. Eläkettä karttuu kuin opiskelija olisi töissä 656,08 euron kuukausipalkalla (vuoden 2011 tasossa).

Eläkettä ei kuitenkaan kartu alle 18-vuotiaana.

Jos kuitenkin olet opiskellut ennen vuotta 2005, siitä ei ole karttunut eläkettä.

Eläkettä karttuu myös vuorotteluvapaan ajalta, mutta jonkin verran vähemmän kuin työskentelystä. Työnteosta eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien perusteella vuosiansioista. Sen sijaan vuorotteluvapaa-ajalta eläke lasketaan ansioista, jotka ovat 75% vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista. Karttumisprosentti tästä on 1,5% vuodessa. Vuorotteluvapaalla olo korottaa eläkeikää, koska 1.1.2007 alkaen MEL- palvelukuukaudet lasketaan pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta palkkaa on maksettu.

Vakuutusmaksua maksetaan vain työansioista, eli ei vuorotteluvapaalla saaduista ansioista.

Elinajan odotteella tarkoitetaan niiden vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäisen henkilön odotetaan elävän. Elinajan odote on pidentynyt Suomessa merkittävästi. Kasvu on siirtynyt eläkeaikaan ja on siten lisännyt eläkemenon kasvua.

Käyttöön otetaan erityinen elinaikakerroin. Jos tilastojen mukainen elinikä pitenee, elinaikakerroin pienentää vastaavasti sinä vuonna alkavia eläkkeitä. Tämän pienenemisen eläkkeelle jäävä voi korvata jatkamalla työn tekoa.

Elinaikakerroin määritellään ensimmäisen kerran vuonna 2009 62 vuotta täyttäville henkilöille. Ensimmäisen kerran elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 2010 62 vuotta täyttävien eläkkeisiin.