Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 2011

Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee vuoden 2011 alusta nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen ansion alenemasta lakkaa. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat 1953 tai sen jälkeen syntyneitä. Jatkossa 1953 ja sen jälkeen syntyneen osa-aikaeläkkeen saajan vanhuuseläke koostuu osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä ansaitusta eläkkeestä ja osa-aikatyöstä kertyvästä eläkkeestä.

Karttuma pienenee vuorotteluvapaa ajalta 2010 alkaen

Vuorotteluvapaan ajalta karttuvaa eläkettä pienennetään 2010 alkaen. Vuorotteluvapaalla työntekijän eläkettä kartuttaisi 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta nykyisen 75 prosentin sijasta.

Työkyvyttömyyseläkkeen taso paranee vuoden 2010 alusta

Nämä parannukset tulevat voimaan sellaisissa eläkkeissä, joissa työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010 tai sen jälkeen.

Alkavaa työkyvyttömyyseläkettä parannetaan korottamalla tulevan ajan karttumisprosenttia. Sairastumisen ja eläkeiän täyttämisen väliseltä ns. tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosentti 50 -63 ikävuoden välillä nousee nykyisestä 1,4 prosentista 1,6 prosenttiin (MELn erityiset karttumaprosentit) tai 1,3 prosentista 1.5 prosenttiin (MELn yleiset karttumaprosentit).

Myös tulevan ajan ansiota parannetaan. Tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella otetaan myös huomioon, kun tulevan ajan eläkettä lasketaan.

Elinaikakerroin ja vanhuuseläke

Vuonna 2010 vanhuuseläkkeissä otetaan käyttöön elinaikakerroin. Kertoimen taustalla on suomalaisten eliniän pitenemisestä johtuva eläkemenojen kasvu. Tavoitteena on, että osa kohonneesta eliniästä käytetään työssä jatkamiseen. Kerroin pienentää kuukausieläkettä, mutta sen vaikutuksen voi kompensoida jatkamalla työssä pidempään.
Elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 1948 tai sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden eläkkeisiin.

Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle sinä vuonna, kun ikäluokkaa täyttää 62 vuotta.  Elinaikakerrointa käytetään vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläke kerrotaan elinaikakertoimella riippumatta siitä, missä iässä henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle. Jos vanhuuseläke alkaa alle 62-vuotiaana, laskennassa käytetään eläkkeen alkamisvuodelle vahvistettua kerrointa. Jos vanhuuseläke on alkanut ennen 1.1.2010, elinaikakerrointa ei käytetä. Jos eläkkeensaaja on syntynyt ennen 1.1.1948, hänen vanhuuseläkkeessään ei käytetä elinaikakerrointa.

Elinaikakerroin vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläkkeeseen vuodesta 2010 lähtien

Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidentyneestä eliniästä käytetään työssä jatkamiseen. Eläkkeen tasoa voi siis parantaa työskentelemällä pidempään. Nuorena työkyvyttömäksi jääneillä ei ole mahdollisuus tähän. Siksi työkyvyttömyyseläkkeessä elinaikakerrointa sovelletaan vain siihen eläkkeen ansaittuun osaan, joka on ansaittu ennen työkyvyttömäksi tuloa. Kerrointa ei sovelleta sairastumisen ja eläkeiän täyttämisen väliseltä ns. tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen osaan.

Kerroin on lisäksi lievempi kuin mitä se olisi työkyvyttömän oman syntymävuoden mukaan laskettuna. Alkavan työkyvyttömyyseläkkeen ansaitun eläkkeen osa kerrotaan elinaikakertoimella, joka on vahvistettu työkyvyttömyyden alkamisvuonna 62 vuotta täyttäneille. Se ei siis ole työkyvyttömän oman ikäluokan kerroin. Tämä tarkoittaa, että mitä nuorempana työelämässä mukana oleva ihminen tulee työkyvyttömäksi, sitä pienempi on elinaikakertoimen vaikutus hänen eläkkeeseensä. Tätä työkyvyttömyyseläkettä ei enää tarkisteta vanhuuseläkeiässä uudelleen elinaikakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkettä ei muunneta elinaikakertoimella.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus 2010 alkaen

Työeläkelakeja muutettiin vuoden 2005 alusta, niin että alle 51-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden eläkkeeseen tehdään kertakorotus iästä riippuvalla kertoimella, kun eläkettä on maksettu viisi täyttä kalenterivuotta.  Kertakorotuksella turvataan eläkkeen tason säilyminen. Ensimmäisen kerran työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan vuoden 2010 alusta, jolloin lainmuutoksesta on kulunut 5 vuotta. Eläke on kuitenkin voinut jatkua tätäkin kauemmin.

Korotuksen suuruus määräytyy saajan iän mukaan

Kertakorotus tehdään vain kerran ja se määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen eläkkeensaaja on korotushetkellä eli korotusvuoden alussa 1. tammikuuta.  Korotuksen voi saada aikaisintaan 24-vuotiaana, eikä sitä enää myönnetä, jos eläke alkaa 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.

Täysi korotus on 25 prosenttia eläkkeen määrästä ja sen saa 24–31-vuotias eläkkeensaaja. Sitä vanhempien prosentti pienenee 1,0 prosenttiyksiköllä kutakin ikävuotta kohden niin, että 55-vuotias saa 1,0 prosentin korotuksen. Kertakorotus lasketaan eläkkeen maksussa olevaan määrään ja se nostaa eläkkeen määrää pysyvästi.
Korotusta ei tarvitse itse hakea. Merimieseläkekassa ilmoittaa eläkkeensaajalle ennen vuoden loppua korotuksen ja muuttuneen kokonaiseläkkeen määrän.

Kertakorotus ja perhe-eläke

Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi myös perhe-eläkkeeseen voi saada kertakorotuksen.  Jos edunjättäjä oli kuollessaan työkyvyttömyyseläkkeellä, kertakorotus tehdään ajankohtana, jolloin edunjättäjäkin olisi saanut korotuksen, eli seuraavan vuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki olisi jatkunut yhteensä viisi täyttä kalenterivuotta. Korotusprosentti määrätään sen mukaan, mikä edunjättäjän ikä olisi ollut korotusvuonna 1. tammikuuta.

Jos edunjättäjä ei ollut vielä kuollessaan eläkkeellä, kertakorotus lisätään perhe-eläkkeeseen seuraavan vuoden alusta, kun perhe-eläke on jatkunut viiden täyden kalenterivuoden ajan. Korotuksen suuruus riippuu edunjättäjän iästä kertakorotusvuonna 1.tammikuuta.

Korotusta ei tarvitse itse hakea. Merimieseläkekassa ilmoittaa eläkkeensaajalle ennen vuoden loppua korotuksen ja muuttuneen kokonaiseläkkeen määrän.

Leskeneläkkeen laskenta muuttuu 2010 alusta

Vuoden 2010 alusta leskeneläkkeen laskenta muuttuu. Lesken saamaa perhe-eläkettä vähentää se lesken eläketulo, joka ylittää 596,00 euroa/kk (vuoden 2009 tasossa). Aikaisemmin tuloraja määräytyi edunjättäjän työeläkkeen määrän perusteella.

Teksti: Michaela Björklund