Merikuljetusten turvaaminen onnistuu yhteistyöllä
.tmb-1920v.jpg?Culture=fi&sfvrsn=4fcf74ac_4 "Juha Lehtinen kuva")
Vesikuljetuspooli on osa Huoltovarmuusorganisaation logistiikkasektoria. Sen tehtävänä on kehittää huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa merilogistiikan ja meriteollisuuden verkostossa. Pooli toimii linkkinä vesikuljetus- ja logistiikka-alan yritysten sekä viranomaisten välillä varmistaen, että merikuljetukset toimivat häiriöttä myös poikkeusoloissa.
– Tärkein tehtävä on yhteistoiminnassa eri viranomaisten ja yritysten kanssa pyrkiä takaamaan meriliikenteen ja sitä kautta huoltovarmuuskuljetusten jatkuvuus yhteiskunnan kriisitilanteessa, poolisihteeri Juha Lehtinen kiteyttää.
Lehtinen aloitti vesikuljetuspoolin sihteerinä syyskuussa 2024. Pitkä työkokemus merivoimista ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselta on tuonut ymmärrystä ja monipuolista osaamista merikuljetusten käytännön merkityksestä ja toiminnasta. Yli 30-vuotisen uran laivastossa tehnyt Lehtinen on toiminut sekä laivoilla että esikuntatehtävissä. Merikuljetusten suojaaminen on hänelle tuttua aiemmilta vuosilta, mutta uudessa tehtävässään Lehtinen tarkastelee aihetta eri näkökulmasta, suojattavien alusten kannalta.
Huoltovarmuus rakentuu yhteistyöllä
Huoltovarmuustyö on monen eri osa-alueen yhteistyötä, ja huoltovarmuusorganisaatioon kuuluu lähes 30 eri poolia. Merikuljetusten jatkuvuus edellyttää saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken koko logistiikkaketjussa. Logistiikkasektoriin kuuluu vesikuljetuspoolin lisäksi myös ilma-, satama- ja maakuljetuspoolit, jotka koordinoivat tavaravirtoja saapumisesta satamaan ja edelleen eteenpäin.
– Kuten monessa asiassa, niin näitä kaikkia osapuolia tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Vesikuljetuspoolin asema merikuljetusten jatkuvuuden varmistajana on huoltovarmuuden eturintamalla: ollaan siellä ulkorajalla tuomassa ja viemässä tavaraa Suomesta, Lehtinen sanoo.
Lehtinen toimii samanaikaisesti vesikuljetuspoolin poolisihteerinä huoltovarmuusorganisaatiossa sekä Suomen Varustamot ry:n valmiuspäällikkönä. Sama malli on käytössä koko pooliorganisaatiossa – jokaisella poolilla on kotiorganisaationsa Huoltovarmuuskeskuksen ulkopuolella. Yhteistyötä tehdään laajasti paitsi eri poolein välillä, myös viranomaisten ja yritysten suuntaan. Vesikuljetuspoolin keskeinen tehtävä on järjestää ja organisoida yhteistoimintaa.
– Tehtävän kehittymisen osalta toivon, että voin jatkaa verkostoitumista ja tutustumista alan asiantuntijoihin ja ammattilaisiin. Kevään kuluessa aloitan laajempaa tutustumiskierrosta yrityksiin, Lehtinen sanoo.
– Olen suurella tyytyväisyydellä havainnoinut, että vesikuljetuspoolin kuuluvat huoltovarmuuskriittisiksi luokitellut yritykset ovat hyvin aktiivisia osallistumaan meidän seminaareihimme ja harjoituksiin. Yhteistoimintaharjoitukset parantavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja valmiuksia toimia kriisitilanteessa. Tavoitteena on, että yhteiskunta pysyy pystyssä ja pystyy toimimaan poikkeusolojenkin aikana.
Varautumisen tarve on kasvanut
Itämeren alueella on viime aikoina havaittu odottamattomia ilmiöitä, mikä on lisännyt varautumisen tarvetta. Varustamoiden raporttien mukaan sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet, ja GNSS-häirinnät sekä kaapelivauriot ovat heikentäneet turvallisuustilannetta. Näihin uhkiin on kuitenkin reagoitu nopeasti tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, kuten Traficomin, Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Lehtinen kuvaa Suomea varautumisen suurvallaksi, jossa erilaisiin skenaarioihin valmistaudutaan systemaattisesti yhdessä alan toimijoiden kanssa.
96 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Vaikka vaihtoehtoisia reittejä kehitetään, niin jatkossakin vain 10 prosenttia ulkomaankaupan kuljetuksista voidaan korvata kumipyörillä tai rautateillä. Merikuljetusten merkitys siis säilyy jatkossakin keskeisenä. Lehtisen mukaan onnistuessaan Vesikuljetuspoolin työ ei näy tavalliselle kansalaiselle toivottavasti lainkaan: silloin toimitukset kulkevat sujuvasti eikä häiriöitä ole. Tiiviillä yhteistyöllä varustamoiden ja viranomaisten kesken voidaan varmistaa, että merikuljetukset toimivat häiriöttä myös poikkeusoloissa.
– Kriisiaikojen valmiudet rakennetaan ja harjoitellaan normaalioloissa. Kun varautuminen on tehty huolella, myös poikkeustilanteista selvitään, hän summaa.
