Avoin ilmapiiri lisää turvallisuutta merillä

MERITYÖSTÄ PUHUTTAESSA huomio kiinnittyy usein fyysiseen turvallisuuteen. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan psykologisella turvallisuudella on kuitenkin suuri merkitys myös fyysisen turvallisuuden toteutumiseen. Psykologinen turvallisuus vahvistaa yhteisön kykyä toimia vaaratilanteissa ja edistää avoimen tiedon jakamista, mikä parantaa turvallisuutta laajasti.

– Yleisesti ajatellaan, että psykologinen turvallisuus on yksilön kokemus yhteisön turvallisuuden tunteesta tai henkisestä turvallisuudesta. Se on eri asia kuin fyysinen turvallisuus, joka tulee usein ensimmäisenä mieleen merialalla. Henkisen turvallisuuden kokemuksella voi kuitenkin olla iso merkitys myös fyysiseen turvallisuuteen, esimerkiksi vaaratilanteessa: uskallanko kertoa tai jakaa tietoa, varsinkin jos kyseessä on oma virheeni tai ylemmällä hierarkiatasolla olevan virhe

Hakasen mukaan psykologinen turvallisuus on ollut tutkimuskirjallisuudessa esillä jo muutaman vuosikymmenen ajan, mutta vasta viime vuosina siitä on tullut yksi suomalaisen työelämän keskeisistä käsitteistä, kun puhutaan työpaikan ilmapiiristä.

– Pohditaan esimerkiksi, voiko epävarmuuksia tai epäkohtia tunnustaa, voidaanko myöntää virheitä tai esittää kysymyksiä ilman pelkoa. Nämä ovat konkreettisia ilmentymiä, missä psykologinen turvallisuus tai sen puute voivat näkyä.

Psykologisen turvallisuuden puuttuessa tarvitaan rohkeutta

Merityössä kuormittavat tilanteet tuovat psykologisen turvallisuuden merkityksen esiin.

– Kun tilanne on vakaa, ihmiset pärjäävät omillaan, mutta kriittisissä tilanteissa psykologinen turvallisuus voi olla elintärkeää – suojaako oman nahkansa vai ajatteleeko yhteistä etua? On tärkeää, että ihmiset uskaltavat tuoda esiin huolia ja havaintojaan nopeasti, kun tilanne sitä vaatii. Tämä voi parantaa yhteisön turvallisuutta ja toimintakykyä stressaavissa tilanteissa.

Psykologisen turvallisuuden puuttuessa yksilöiltä vaaditaan rohkeutta. Rohkeutta on monenlaista, esimerkiksi savusukellusta tekevältä palomieheltä vaaditaan fyysistä rohkeutta. Sosiaalinen rohkeus puolestaan liittyy työyhteisössä tapahtuvaan riskinottoon.

– Sosiaalista rohkeutta tarvitaan erityisesti silloin, kun epäkohdan esiin tuominen voi johtaa mainehaittaan. Tämä riski on suurempi, jos psykologinen turvallisuus puuttuu, Hakanen toteaa.

”Sosiaalista rohkeutta tarvitaan erityisesti silloin, kun epäkohdan esiin tuominen voi johtaa mainehaittaan.”

Yhteisössä, jossa psykologinen turvallisuus on heikko, sosiaaliseen rohkeuteen voi liittyä suuriakin riskejä: jäänkö yhteisön ulkopuolelle? Toisaalta vaakakupissa on itsekunnioitus: jos en nosta ääntä, kun jokin asia on pielessä, voinko kunnioittaa itseäni?

Mitä enemmän työyhteisössä on psykologista turvallisuutta, sitä vähemmän tarvitaan sosiaalista rohkeutta. Avoin ilmapiiri tekee virheiden ja huolien esille tuomisesta helpompaa.

Johdolla on Hakasen mukaan keskeinen rooli psykologisen turvallisuuden luomisessa. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri lähtee johdosta, mutta tärkeää on myös kommunikaatio koko henkilöstön kanssa. Vaikka hierarkia ja ennalta sovitut komentoketjut ovat merialalla usein perusteltuja, jäykkiin toimintamalleihin ei kannata juuttua.

– Hierarkia ei ole synonyymi sille, ettei työyhteisössä voisi olla luottamusta, aitoa dialogia ja tasavertaisuutta. On tärkeää, että jokainen kokee, että oma työ tulee arvostetuksi ja huomatuksi.

Erityisesti nuoremmat sukupolvet vierastavat perinteistä, hierarkkista johtamista. Hakasen mukaan palveleva johtaminen voi olla avain psykologisen turvallisuuden rakentamiseen. Palvelevassa johtamisessa johtaja uskaltaa olla aito, nöyrä ja myöntää virheensä sekä kysyä työntekijöiden mielipiteitä.

– Johtajan ei tarvitse olla täydellinen, ja tämän myöntäminen voi madaltaa myös työntekijöiden kynnystä nostaa esiin epävarmuuksia ja tuoda asioita julki. Tämä tuo johtajalle lisää tilaa, mutta vaatii myös kanttia.

Kun työntekijät näkevät, että johtaja on avoin, luottamus ja turvallisuuden tunne vahvistuvat työyhteisössä. Parhaassa tapauksessa työntekijät hyväksyvät myös sen, että johtaja ei ole kaikkivoipa tai kaikkitietävä, ja näkevät tämän vahvuutena.

Psykologisesti turvallinen työyhteisö on hyvinvoiva, ja työntekijät voivat keskittyä työhönsä ja tavoitteisiinsa ilman ylimääräistä kuormitusta. Energiaa ei kulu huolien salaamiseen, vaan se ohjautuu varsinaiseen työsuoritukseen.

Laivatyössä psykologisen turvallisuuden merkitys korostuu myös siksi, että etätyö ei ole vaihtoehto, vaan työtä tehdään läsnä työpaikalla. Hakasen mukaan tämä on positiivinen asia, sillä se voi vähentää yksinäisyyden kokemusta. Hyvässä työyhteisössä ihminen voi olla kokonaisvaltaisesti oma itsensä ja keskittyä työn tekemiseen.

– Mitä enemmän ihminen joutuu esittämään ulospäin tunteita, joita ei koe, se on hyvin kuormittavaa ja riski työuupumukselle kasvaa. Kun yhteisössä on hyvä ilmapiiri ja tasapaino autonomian sekä yhteenkuuluvuuden välillä, työnteko on miellyttävää ja sen vaikutukset ovat monella tavalla myönteisiä.