Hyvää ruokaa, parempaa merityötä – Meriaura näyttää suuntaa messiruokailun kehittämisessä

Merityö on vaativaa. Laivoilla eletään pitkiä työjaksoja tiiviissä yhteisössä, jossa arki pyörii paitsi työn myös ruokailujen ympärillä. Messiruoka on monelle merenkulkijalle päivän kohokohta – mutta myös ratkaiseva tekijä jaksamisen, terveyden ja työtyytyväisyyden kannalta.

Meriaura on tarttunut asiaan kunnianhimoisella tavalla. Varustamo käynnisti laajan hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa laivojen ruokatarjontaa ja tuoda sen kautta lisää hyvinvointia koko miehistölle. Mukaan kutsuttiin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen, jonka tehtävänä on arvioida nykykäytäntöjä, tehdä ehdotuksia ja ennen kaikkea löytää toimivia ratkaisuja arjen haasteisiin.

Hanketta vetävät varustamon merihenkilöstöpäällikkö Jessica Troberg ja viestintäpäällikkö Elina Mälkiä, jotka kertovat sen taustoista ja tavoitteista.

Ruokahuollon realiteetit – saatavuus ja säilyvyys rajoittavat valintoja

Laivoilla ruoka ei ilmesty pöytään itsestään. Jokainen ateria perustuu huolelliseen suunnitteluun, tilausten tekoon ja siihen, mitä provianttitoimittajilla sattuu kulloinkin olemaan laivoille saatavilla. Meriauran alukset ovat hakurahtiliikenteessä, jossa laivat eivät aja mitään tiettyjä reittejä, vaan menevät aina eri satamiin ja aikataulut vaihtelevat. Tästä tulee lisähaastetta hankinnoille verrattuna esimerkiksi linjaliikenteessä kulkeviin aluksiin. Myös laivan kahden vuorottelevan kokin erilaiset mieltymykset ja taustat vaikuttavat messiruoan laatuun ja reseptiikkaan.

– Kun tutkin eri toimittajien tuotelistoja, huomasin, että lihaa sai lähes rajattomasti, mutta esimerkiksi täysjyväriisiä tai monipuolisia kasviksia ei ollut tarjolla. Yllättävää kyllä, jopa Suomessa, vaikka toimittajana oli suuri kotimainen elintarvikeyritys, vaihtoehdot olivat yllättävän niukkoja, Partanen kertoo.

Tämä tarkoittaa, että laivojen kokkien on sovellettava ja käytettävä paljon pakasteita. Partanen painottaa, että pakastevihannekset ovat usein ravitsemuksellisesti hyvä ratkaisu – parempi kuin ettei kasviksia olisi lainkaan.

– Lisäksi laivojen ruokatarvikkeille tarkoitetut varastointi- ja säilytystilat ovat rajalliset. Kun mukaan voidaan ottaa vain tietty määrä pakasteita ja kuivatuotteita, suunnitelmallisuus on aivan keskeistä, hän jatkaa.

Kapteenin, kokin ja muun merihenkilöstön yhteistyö on tärkeää, jotta ruokalistat ja hankinnat pysyvät hallinnassa ja varustamon antamien talousraamien sisällä. Partasen mukaan ongelmaksi voi muodostua, jos vastuualueet ja kommunikaatio eivät toimi. Hän vertaa tilannetta jopa sairaalaympäristöön, jossa aikoinaan huomasi saman ilmiön: keittiön ja osastojen väliset toiveet eivät kohdanneet.

– Ulkopuolisena voin helpommin sanoa ääneen asioita ja ehdottaa ratkaisuja. Jos miehistön kesken syntyy kitkaa, se voi vaikeuttaa työyhteisön ilmapiiriä, Partanen sanoo.

”Raavasta miehen ruokaa” vai kevyempiä vaihtoehtoja?

Yksi kysymys, joka nousee usein esiin, on ruokakulttuuri ja sen muuttaminen. Monella kokilla on tausta, jossa liha kuuluu aterian keskiöön. Toisaalta haastatteluissa useampi merenkulkija totesi, ettei raskasta liha-ateriaa tarvita joka päivä.

– Fyysinen työ ei ole enää jatkuvaa kuten ennen. Monella se painottuu lastaus- ja purkupäiviin. Muina aikoina riittäisi hyvin kevyempikin ruoka, Partanen kuvailee.

– Kysymys ei ole siitä, etteikö miehistö haluaisi syödä terveellisemmin. Usein kyse on tottumuksista ja siitä, millaisia vaihtoehtoja ylipäätään on tarjolla, Partanen toteaa.

Työtyytyväisyyskyselyistä koko varustamon yhteinen hanke

Meriauran merihenkilöstöpäällikkö Jessica Troberg kertoo, että ajatus lähti liikkeelle ensisijaisesti henkilöstön palautteesta.

– Työtyytyväisyyskyselyissä nousi toistuvasti esiin tyytymättömyys laivaruokaan. Se koettiin raskaaksi ja yksipuoliseksi. Moni kertoi, että kotona syödään terveellisesti, mutta laivalla tilanne voi olla toinen, Troberg sanoo.

Troberg saa toisinaan merihenkilöstöltä viestejä terveydentilaansa liittyen, ja niissä ehdotetaan, että laivan ruokavaliomuutoksilla voitaisiin parantaa tilannetta.

– Tämä oli hyvin konkreettinen esimerkki siitä, miksi muutos on tärkeä, Troberg huomauttaa.

Ruoka vastuullisuuden näkökulmasta

Viestintäpäällikkö Elina Mälkiä muistuttaa, että hankkeella on vahva yhteys myös varustamon vastuullisuustavoitteisiin.

– Terveellisempi ja kasvispainotteisempi ruoka tukee henkilöstön hyvinvointia, mutta se on myös ympäristön kannalta vastuullisempi valinta. Kun vähennämme lihapainotteisuutta ja lisäämme kasvisten käyttöä, vaikutamme samalla ilmastopäästöihin ja koko toimialan kestävyyteen, Mälkiä kertoo.

Hänen mukaansa hyvä ruoka on konkreettinen teko, joka yhdistää vastuullisuuden eri osa-alueet: henkilöstön terveyden, ympäristöteot ja taloudellisen kestävyyden.

Nettiosio tukena – tietoa, ohjeita ja inspiraatiota

Hankkeeseen kuuluu oma verkkosivusto, joka on suunnattu niin laivojen kokeille kuin miehistölle. Sivuilta löytyy käytännön vinkkejä, reseptejä, videoita, ohjeita raaka-aineiden käsittelyyn sekä tietoa ravitsemuksesta.

– Halusimme tarjota kanavan, josta kokit voivat hakea inspiraatiota ruokalistoihin ja miehistö puolestaan tietoa siitä, miksi tietyt ratkaisut ovat terveellisempiä. Tämä lisää ymmärrystä ja vähentää muutosvastarintaa, Mälkiä kertoo.

Partanen on laatinut sivuille myös suosituksia siitä, miten viikoittain voi rakentaa monipuolisen ja tasapainoisen kokonaisuuden myös kotona. Ajatuksena kuitenkin on, että laivan arjessa olisi selkeä perusrunko, johon voi lisätä vaihtelua raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

Esimerkki koko toimialalle

Hankkeen vetäjät uskovat, että tämä työ voi toimia mallina muillekin varustamoille.

– Laivoilla ruokailu on osa kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Kun ruokaa kehitetään, vaikutukset ulottuvat terveyttä laajemmalle: se parantaa työilmapiiriä, vähentää sairauspoissaoloja ja voi jopa helpottaa rekrytointia. Hyvä ruoka on ylpeydenaihe, Troberg sanoo.

Mälkiä lisää, että hanke on saanut jo nyt paljon positiivista huomiota myös alan sisällä.

– Olemme halunneet jakaa kokemuksia avoimesti ja toivomme, että muutkin varustamot tarttuvat aiheeseen. Hyvä ja terveellinen messiruoka koskettaa jokaista merellä työskentelevää, hän toteaa.

Pienistä askelista pysyvään muutokseen

Hankkeen ensimmäiset, vaikka vielä lyhyet kokemukset osoittavat, että muutos on mahdollinen. Kun uusia vaihtoehtoja on otettu käyttöön, miehistöltä on tullut spontaanisti myönteistä palautetta.

Partanen muistuttaa, että kyse on yhteisestä vastuusta.

– Joillakin laivoilla miehistölle on tarjolla kuntoiluvälineitä. Samalla tavalla messiruuan tulisi tukea terveyttä joka päivä. Terveellinen ruokailu ei ole vain yksilön asia – se on koko työyhteisön hyvinvoinnin kulmakivi, hän sanoo.

Troberg ja Mälkiä uskovat, että hanke etenee vaiheittain ja tuottaa ajan myötä pysyviä muutoksia, vaikka alkumatkalla vasta ollaan. Tavoitteena on, että terveellisemmästä ruokailusta tulee uusi normaali – ei vain tässä varustamossa, vaan koko merenkulun toimialalla.

5 faktaa messiruoasta merellä

1. Messiruoka on osa työhyvinvointia.
Ruoka vaikuttaa suoraan miehistön jaksamiseen, terveyteen ja työtyytyväisyyteen.

2. Raaka-aineiden saatavuus vaihtelee.
Ruokatarvikkeiden tarjonta ja varastointitilat rajoittavat merialalla valintoja. Pakasteet ovat usein paras vaihtoehto tuoreiden rinnalla.

3. Tottumukset muuttuvat hitaasti.
Liha on monelle keskeinen osa ateriaa, mutta miehistö on valmis myös kevyempiin ja kasvispainotteisiin vaihtoehtoihin.

4. Hankkeen taustalla on sekä hyvinvointi että vastuullisuus.
Terveellisempi ruoka tukee henkilöstön terveyttä ja vähentää samalla ympäristövaikutuksia.

5. Nettiosio tukee muutosta.
Verkkosivuilta löytyy reseptejä, vinkkejä ja tietoa ravitsemuksesta – apua niin kokeille kuin miehistölle.

Meriauran ravinto- ja ruokapolitikan tavoitteet

• Laajenna näkökulmia terveelliseen ruokailuun ja kestävyyteen.
• Vähennä lihan kulutusta ja lisää kasvipohjaisia vaihtoehtoja.
• Minimoi ruokahävikki aktiivisella suunnittelulla ja luovuudella.
• Lisää henkilöstön tyytyväisyyttä maukkaammilla ja monipuolisemmilla aterioilla.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Vihannesten ja hedelmien kulutuksen lisääminen.
• Kaksi kasvisateriaa viikossa (2 ateriaa 14:stä).
• Kaksi miehistön toivomaa ”suosikkiateriaa” kuukaudessa.
• Jäämäruoan ja hävikin vähentäminen tehokkaiden käytäntöjen avulla.
• Videoluentoja koko miehistölle.