Itämeri kuohuu – miten Suomi turvaa meriliikenteensä?

Liikenne- ja viestintävaliokunnalla on työpöydällään lukuisia alaan toimintaympäristöön liittyviä aiheita. Juuri nyt töitä riittää erityisesti merenkulun turvallisuuden parissa, ja valiokunta onkin viime viikkoina keskittynyt erityisesti merioikeuteen, Venäjän varjolaivastoon sekä kyberturvallisuuteen liittyviin asioihin.

– Meillä on edessämme poikkeuksellisen vakava ja jännitteinen tilanne. Valiokuntamme kuulee viranomaisia, useita alan toimijoita ja eri asiantuntijoita siitä, mitä merialueillamme juuri nyt tapahtuu. Turvallisuuspoliittisesti tämä kehitys on hyvin huolestuttava, sanoo valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska.

Merenkulku luo pohjan koko ulkomaankaupallemme. Jos ei ole toimivaa meriliikennettä, se näkyy meillä heti, toteaa Ovaska. Häntä huolestuttavat haavoittuva infra sekä erityisesti varjolaivastojen merikelpoisuus.

– Suomenlahti on niin kapea, että jos siellä tapahtuu jotain, vaikutukset ulottuvat väistämättä Suomeen. Kyse on vakavista asioista, erityisesti ympäristöriskeistä. Samalla on muistettava, että lähes koko ulkomaankauppamme kulkee meriteitse – olemme täysin riippuvaisia siitä, että Itämeri pysyy avoimena ja laivamme voivat liikkua vapaasti. Jos tämä tasapaino järkkyy, seuraukset näkyvät välittömästi turvallisuudessa, elintarvikkeiden ja tavaroiden saatavuudessa sekä koko yhteiskunnan toimivuudessa. Itämerellä vallitsee tällä hetkellä eräänlainen kauhun tasapaino.

Suomi ei jää sivustakatsojaksi

Haasteet yhdistävät kaikkia merenkulun toimijoita, ja Ovaska kiittelee valtionhallinnon ja viranomaisten hyvää yhteistyötä.

– Sujuva yhteistyö on tullut esiin erityisesti kaapelirikkojen yhteydessä, kun tilanteita on tarkasteltu vahvasti ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Jos jotain tapahtuu, puhutaan nopeasti Nato-vaarasta – ja jos taustalla on valtiollinen toimija, meidän on mietittävä, miten reagoimme ja miten voimme estää kaapelirikkoja aiheuttavat alukset. On myös tärkeää muistaa, että Suomen meriväylä on keskeinen reitti paitsi meille, myös naapurivaltioillemme. Mahdolliset häiriöt vaikuttavat koko Itämeren alueella oleviin valtioihin.

Liikenne- ja viestintävaliokunnalla on keskeinen rooli Suomen meriturvallisuudessa ja tietoliikenteen varmistamisessa. Viime aikojen tapahtumat ovat saaneet valiovaliokunnan ottamaan Itämeren turvallisuustilanteen erityiskäsittelyyn.

– Tutustumme merioikeuteen, varjolaivastoihin ja kyberturvallisuuteen sekä selvitämme, onko Suomen lainsäädäntö ajan tasalla ja miten voimme varautua meitä kohtaaviin mahdollisiin uhkakuviin. Lisäksi tarkastelemme kansainvälisiä sopimuksia ja niiden vaikutuksia Suomen turvallisuuteen.

Taloudellisesti haastavana aikana valiokunta pyrkii tuomaan tilannekuvaa ja analyysiä laajalle yleisölle ja ministeriölle.

– Hallitus joutuu leikkaamaan monesta, mutta meidän tehtävämme valiokunnassa on puolustaa liikenne- ja viestintäsektorin rahoitusta. Esimerkiksi kyberturvallisuuskeskukselta ollaan leikkaamassa varoja, mutta nämä ovat juuri niitä kohtia, joista ei pitäisi säästää.

Ovaska muistuttaa, että taloudellisista haasteista huolimatta huoltovarmuus, ulkomaankauppa sekä vienti ja tuonti on turvattava kaikissa tilanteissa.

– Nämä tapahtuneet teot eivät ole sattumia, joten meidän on oltava valmiita vastaamaan pahempiinkin skenaarioihin. Tilanteesta riippumatta varaudumme siihen, että yhteytemme toimivat.

Hän painottaa myös, että vaikka turvallisuustilanne on vakava, suomalaiset merenkulkijat ja viranomaiset hoitavat tehtävänsä ammattitaidolla.

– Minusta tuntuu, että kaikki poliittiset päätöksentekijät tai suuri yleisö eivät edes täysin ymmärrä, miten vakavassa tilanteessa olemme. Mutta meidän viranomaisemme ja merellä kulkevat ammattilaisemme tietävät, mitä tekevät.

Merioikeus perustuu vapaudelle

Jouni Ovaska on viime aikoina pohtinut paljon merioikeutta ja sen eri näkökulmia. Sopimusten pitää perustua jatkossakin vapaudelle, hän uskoo.

– Pohjoismaisella tasolla on nyt käynnissä arviointi merioikeudesta ja mihin se antaa mahdollisuuksia. Henkilökohtaisesti edustan sitä, että merioikeus perustuu vapauteen ja meidän tehtävänämme on varmistaa, että toimintaympäristö pysyy vapaana. Jos ryhdymme asettamaan rajoituksia, on syytä pohtia, miten niitä sovelletaan silloin muualla maailmassa. Siksi on hyvä, että käymme näitä sopimuksia läpi, mutta lähtökohtana tulee olla vapaus.

Kaapelirikkojen ja varjolaivastojen liikkuessa Itämerellä on mediassa keskusteltu paljon Naton roolista Suomen meriliikenteen turvaajana.

– Tämä on merkittävä muutos aiempaan – olemme nyt osa Natoa ja sen pelotevaikutusta sekä kalustoa, toteaa Jouni Ovaska.

– Heti, kun jotain tapahtuu, käydään keskustelua Naton jäsenmaiden kanssa siitä, tarvitaanko lisäturvaa meriliikenteelle tai vahvempaa läsnäoloa Itämerellä. Tämä johtaa usein siihen, että myös vastapuoli lisää läsnäoloaan, mikä tekee tilanteesta jatkuvaa tasapainoilua. Sotilaallinen liittoutuminen tekee meistä osan suurempaa toimijaa, mikä myös vähentää painetta kriisien syntymiseen. Kukaan ei halua tilannetta, jossa Nato ajautuisi suoraan törmäyskurssille muiden toimijoiden kanssa.

Huoltovarmuutemme on kaikki kaikessa

Huoltovarmuus on Suomelle elintärkeää, sillä olemme pitkälti riippuvaisia toimivista merikuljetuksista. Keskeisenä toimijana on Huoltovarmuuskeskus, jonka rooli on korostunut erityisesti kyberturvallisuuden ja merikuljetusten häiriöiden hallinnassa. Jouni Ovaska korostaa Huoltovarmuuskeskuksen resursoinnin merkitystä, mutta avaa keskustelua myös valmiuksista vaihtoehtoisiin reitteihin.

– Olemme tiivistäneet pohjoismaista yhteistyötä yhdessä liikenne- ja viestintävaliokunnan ja ministeriön kanssa. Liikennesuunnittelun kannalta raiteiden ja teiden pitäisi olla entistä vahvemmin yhteydessä Norjaan ja Ruotsiin. Meidän on pohdittava tarkemmin toimivia raideyhteyksiä aina Jäämerelle asti. Mikäli Itämerellä tapahtuu jotain, meillä on oltava valmiina yhteinen liikennesuunnitelma sekä aktiivisia ratkaisuja riskien minimoimiseksi ja korvaavien reittien varmistamiseksi. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jota meidän on tehtävä huoltovarmuutemme turvaamiseksi.

Hän pohtii myös huoltovarmuuden näkökulmasta Suomen lipun alla seilaavien laivojen määrää sekä riittävän ammattitaitoisen miehistön varmistamista.

– Suomalaisten merenkulkijoiden merkitys on meille keskeinen. Yhdyn alan yhteiseen huoleen siitä, kuinka saamme houkuteltua alalle uutta osaamista ja miten resursoimme koulutusta. Merenkulkuammatin on pysyttävä houkuttelevana, ja uusien työntekijöiden on koettava, että laivoilla on hyvä työskennellä – että tilat ovat kunnossa, laivat turvallisia ja kaikesta on huolehdittu.

Valiokunta on monessa mukana

Näköalapaikka. Sellaiseksi Jouni Ovaska kuvaa tehtäväänsä liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana.

– Tämä on upea paikka tutustua eri alan toimijoihin. Työskentelen ministeriön ja kentän välissä, ja saan paljon palautetta sekä toiveita molemmista suunnista. Nautin työn monipuolisuudesta – jokainen päivä on erilainen. Yhtenä hetkenä käsittelemme meri-, raide- tai maantieliikenteeseen liittyviä kysymyksiä, seuraavaksi Yleisradion asioita tai jopa avaruuteen liittyviä aiheita. Käsiteltävät alueet ovat valtavan laajoja, mikä tekee työstä erityisen mielenkiintoista.

Ovaska muistuttaa myös, että meriliikenne on paljon muutakin, kuin viime aikoina mediassa esillä olleet kaapelirikot.

– Juuri nyt hallitukselta ei ole tulossa meriliikenteeseen liittyviä lakiesityksiä, mutta merenkulun alalla on silti paljon ajankohtaisia kysymyksiä. Erilaiset ilmasto- ja ympäristövaatimukset vaikuttavat alaan merkittävästi, ja pohdimme yhdessä toimijoiden kanssa, miten voimme kehittää entistä energiatehokkaampia aluksia, millaista sähköä satamat tarjoavat ja miten lainsäädäntö tukee kestävää kehitystä.

Meren merkityksestä kysyttäessä Ovaska pohtii hetken aikaa.

– Tämä on iso kysymys. Merellä on monta ulottuvuutta: se on inspiraation lähde monille, mutta poliitikkona näen sen ennen kaikkea kaupankäynnin välineenä ja turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Meidän on varmistettava, että laivamme pääsevät kulkemaan turvallisesti ja mikään ei uhkaa merenkulkijoita – hehän huolehtivat päivin ja öin siitä, että yhteiskuntamme toimii. Sydäntäni lähellä on myös Itämeren tila ja sen parantaminen. Haluan omalta osaltani edistää sitä, että meri on tulevaisuudessa paremmassa kunnossa kuin nyt.