Merenkulku on kriisiaikojen selkäranka - tukia tarvitaan
Merenkulku on kansainvälistä ja kilpailtua, ja kaikissa EU-maissa tuetaan merenkulkua, jotta alukset eivät siirtyisi halpamaiden lippuihin. Tähän on päädytty mm. turvallisuussyistä ja työntekijöiden asiallisten työolojen varmistamiseksi.
Suomi on saari, ja 96 % tuonnista ja viennistä kulkee meritse, joka on kustannustehokkain tapa kuljettaa tavaroita. Tässä matkustaja-aluksilla on merkittävä rooli kumipyörillä kulkevan rahdin osalta, kuten ruoka, lääkkeet ja varaosat. Matkustajaliikenne mahdollistaa alhaisemmat rahtikuljetusten hinnat, mikä parantaa kilpailukykyämme.
Suomessa on miehistökustannusten palautusjärjestelmä, jossa varustamo maksaa ensin verot ja sosiaaliturvakustannukset, ja valtio maksaa ne viiveellä takaisin varustamolle. Esimerkiksi Ruotsissa on vastaava tuen kokonaismäärä, mutta se on toteutettu ns. nettopalkkamallilla, jossa raha ei liiku edestakaisin.
Mikäli tukia leikataan, varustamot joutuvat kustannussyistä valitsemaan lipun esim. Ruotsista tai Virosta. Tämä johtaisi ajan myötä suomalaisen merenkulun osaamisen heikentymisen, mikä olisi merkittävä riski kriisiaikoina. Valtio voi määrätä vain Suomen lipun alla toimivia aluksia, ja on tärkeää, että aluksilla on kotimainen miehistö. Muuten kriisiaikana ei ole kalustoa ruoan ja lääkkeiden lisäksi myöskään evakuointi- tai sotatarvikkeiden kuljetuksiin.
EU:ssa on sitouduttu nostamaan puolustusmenot 5 prosenttiin BKT:sta, josta 1,5 prosenttia on puolustusta tukevia infrainvestointeja. Suomen osalta infrainvestoinnit olisivat noin 4,5 miljardia euroa. Sen osalta on suunnitelmia ainakin pohjoisen rautatieyhteyden rakentamisesta sekä tieverkoston parantamisesta. Kyseistä reittiä voitaisiin kuitenkin kuljettaa vain murto-osa tarpeesta, ja merenkulun rooli on jatkossakin keskeinen. Voisiko merenkulkua lähestyäkin kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden näkökulmista, ja sen tukeminen olisi osa puolustusinfraa? Tähän kokonaisuuteen voisivat kuulua myös alusinvestointien lainarahoitus tai takaukset, kuten Ruotsissa.
Merimieseläkekassan sijoitustuotot ovat elokuun puolivälissä vuoden alusta noin 1,7 prosenttia, ja 12 kuukauden tuotto 5,2 prosenttia. Tuottokärjessä ovat metsä, listatut osake- ja korkosijoitukset sekä hedge fundit. Sen sijaan epälikvidien infra-, pääoma- ja lainarahastojen sekä kiinteistöjen tuotot olivat vaatimattomia. Dollarin heikentyminen (-11 % vuoden alusta) laski koko salkun tuottoa lähes 2 prosenttia, vaikka osa riskistä oli suojattu.
