Merenkulku on Suomen elinehto – miksi sitä halutaan horjuttaa?

Valtiovarainministeri Riikka Purra ehdottaa, että merenkulun miehistökustannusten palautusjärjestelmää leikataan palveluhenkilöstön osalta. Suomen järjestelmässä varustamo maksaa ensin työnantajamaksut ja saa ne myöhemmin valtiolta takaisin suhteessa maksettuihin palkkoihin. Varustamot varoittavat, että leikkaus johtaisi suomalaisalusten ulosliputtamiseen Viroon ja Ruotsiin, joissa miehistön palkkaamista tuetaan edelleen.

Miehistötuki on kriittinen suomalaisen merenkulun kannalta. Kilpailukykyä edistävän asetuksen mukaan kansallista tukea voidaan maksaa kaikista merenkulkijoista, joilla on myös turvallisuustehtävä. Käytännössä tämä koskee myös matkustaja-alusten palveluhenkilöstöä – laiva ei voi lähteä satamasta ilman riittävää turvallisuushenkilöstöä.

– Jos Suomi ei jatka tukia, seuraukset olisivat katastrofaaliset, painottaa Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

– Olisimme ainoa maa EU:ssa, joka luopuisi miehistökustannusten palautusjärjestelmästä. Suomen lippu ei olisi enää kilpailukykyinen suhteessa muihin EU-lippuihin, mikä johtaisi alusten siirtymiseen muualle ja merityöpaikkojen katoamiseen.

Tuurnalan mukaan vaikutukset eivät rajoittuisi pelkästään merenkulkuun. Myös oppilaitokset, viranomaistehtävät ja koko meriteollisuuden ekosysteemi kärsisivät pitkällä aikavälillä. Sekä Tiina Tuurnala ja RKP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mats Löfström muistuttavat, että koska kyseessä on palautusjärjestelmä, leikkaus ei toisi säästöjä budjettiin. Sen sijaan työttömyyden kasvu lisäisi kustannuksia.

– Mitä valtion säästöihin tulee, niin kyseessä on varustamojen maksamien työnantajamaksujen palautusjärjestelmä, mitään säästöjä tai muualle kohdistettavaa rahaa ei valtion budjettiin todellisuudessa jää miehistökustannusten palautusjärjestelmää leikattaessa. Päinvastoin - merenkulkijoiden työpaikkojen menetys aiheuttaisi lisäkustannuksia valtiolle, toteaa Tuurnala.

– Jos ehdotus toteutuu, lähes kaikki suomalaisen lipun alla kulkevat matkustaja-alukset liputetaan ulos. Tämä merkitsisi työpaikkojen menetyksiä, ja lipunvaihto koskisi koko miehistöä, ei ainoastaan palveluhenkilöstöä, Löfström lisää.

Leikkauksilla järeät vaikutukset koko alaan

Miehistökustannusten palautusjärjestelmä on käytössä kaikissa Euroopan merenkulkumaissa. Tiina Tuurnala ihmettelee, että sen tarpeellisuudesta ylipäänsä käydään keskustelua.

– Olemme täysin riippuvaisia merikuljetusten jatkuvuudesta kaikissa oloissa – 96 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meritse. Jos heikennämme omaa palautusjärjestelmäämme suhteessa muihin EU-maihin, menetämme tonnistoamme väistämättä muiden lippujen alle, Tuurnala toteaa.

Hänen mukaansa EU:n mekanismi luotiin, jotta eurooppalaiset liput voisivat kilpailla niin sanottuja halpalippuja vastaan. Samalla turvataan eurooppalainen tonnisto ja merenkulkijat.

– EU on katsonut, että omalla kauppalaivastolla on merkittävä rooli turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Meille suomalaisille täällä Euroopan takakulmassa nämä näkökulmat ovat erityisen tärkeitä. Poikkeusoloissa viranomaiset voivat ohjata suomalaisia varustamoja ja aluksia hoitamaan yhteiskunnan elintärkeitä kuljetuksia, Tuurnala sanoo.

Mitä tapahtuisi suomalaisille merenkulkijoille?

RKP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Mats Löfström arvioi, että tukien lopettamisen myötä katoaisi todennäköisesti kaksi kolmasosaa Suomen merityöpaikoista. Myös matkustamolaivoja edustavat varustamot ovat julkisesti ilmaisseet aikeensa liputtaa laivat muualle, mikäli tuki loppuu

– Tämä olisi valtava negatiivinen isku huoltovarmuudelle – ei ainoastaan siksi, että menettäisimme aluksia, vaan myös siksi, että menettäisimme merenkulkijoitamme. Seurannaisvaikutukset ulottuisivat muun muassa merenkulun koulutukseen, harjoittelupaikkoihin ja Merimieseläkekassaan. Lopulta myös se kolmannes työpaikoista, joka jäisi jäljelle, olisi vaarassa, Löfström sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa huoltovarmuutta tarkastellaan usein vain kriisi- ja häiriötilanteiden kuljetuskapasiteetin näkökulmasta.

– On kuitenkin muistettava, että nyt kun Itämerellä liikkuu satoja niin sanottuja varjolaivoja ja esiintyy hybridiuhkia, suomalaiset merimiehet kauppa-aluksilla ovat viranomaisten tärkeitä silmiä ja korvia. Varjolaivastoon ja GPS-häirintään liittyvissä asioissa tehdään jatkuvaa yhteistyötä kauppalaivaston komentosiltojen, Traficomin ja merivartioston välillä, Löfström korostaa.

Toimisiko Ruotsin malli meillä?

Naapurimaassa Ruotsissa rahaa ei siirretä edestakaisin, minkä vuoksi palautusjärjestelmä ei näy erillisenä yritystukena valtion budjetissa. Mats Löfström liputtaa Ruotsin mallin puolesta.

– Ruotsilla on oikeastaan sama järjestelmä kuin meillä, mutta siellä varustamoiden ei tarvitse koskaan maksaa summia sisään kuten Suomessa. Meidän pitäisi ottaa käyttöön vastaavanlainen malli. Sosiaali-, vero- ja eläkejärjestelmämme eroavat hieman Ruotsin vastaavista, mutta valtiovarainministeriö on todennut, että järjestelmä on täysin sovellettavissa. Asiantuntijoilla on jo käytännön ehdotuksia, joiden avulla ainakin suurin osa – ellei kaikki – voitaisiin hoitaa ilman budjetin kautta kulkua. Se poistaisi tarpeen käydä varsin populistista keskustelua ”tuista”, jotka perustuvat moniin väärinkäsityksiin, Löfström sanoo.

Suomen Varustamojen Tiina Tuurnala on samoilla linjoilla: Ruotsin niin kutsuttu nettopalkkamalli on helpompi ymmärtää, koska kyse ei ole varsinaisesta valtiontuesta, vaan varustamoiden omista rahoista.

– Tätä mallia on varmasti syytä selvittää. Meillä on kuitenkin erilainen rakenne esimerkiksi eläkejärjestelmässä, joten aivan sellaisenaan sitä ei ole helppo ottaa käyttöön, Tuurnala muistuttaa.

Ahvenanmaa ja rannikkokaupungit suuria kärsijöitä

Ahvenanmaalaisen Mats Löfströmin mukaan merenkulku on ollut niin luonnollinen osa Ahvenanmaan taloutta, että sen merkitystä ei aina tule ajatelleeksi.
– Lautat ovat ahvenanmaalaisten oranssi metro tai vihreä raitiovaunu: kun nousee laivaan Turussa tai muussa satamassa, on henkisesti jo melkein kotona. Pandemian aikana tämä korostui erityisesti, kun laivoja jäivät satamaan ja yhteydet katkesivat, hän sanoo.

Ahvenanmaan EU:n erityisasema on hänen mukaansa ratkaiseva, jotta yhteydet pysyvät toimivina.
– Ahvenanmaalle ei ole kiinteää maantie- tai rautatieyhteyttä. Tämä asema on elinehto sekä asukkaille että turismille. Ilman sitä nykyisen kaltaiset lauttayhteydet ja hinnat eivät olisi mahdollisia, Löfström toteaa ja vertaa tilannetta Ruotsin Gotlantiin, jossa valtio tukee yhteyksiä merkittävästi, mutta liput voivat silti olla moninkertaisia Ahvenanmaahan nähden.

– Ahvenanmaalla ei olisi nykyisiä lauttayhteyksiä nykyisillä hinnoilla ilman erityisasemaa. Se on elinehto sille Ahvenanmaalle, jonka me tänään tunnemme, ja myös monille Ruotsin-liikenteen nykyisistä aluksista.

Löfström sanoo turhautuneensa koko keskusteluun tukien leikkauksista.
– Tämä keskustelu ei ole ainoastaan epämiellyttävää yhteisöille, jotka ovat merenkulusta riippuvaisia – kuten Ahvenanmaa, Turun saaristo ja rannikkokaupungit – vaan se on myös raskasta kaikille laivoilla työskenteleville. Se luo epävarmuutta miehistöjen työpaikoista ja vaikuttaa heidän arkeensa. Merenkulkijat ovat tavallisia ihmisiä, joilla on esimerkiksi asuntolainoja. Pidän koko keskustelua melko epäkunnioittavana heitä kohtaan.

Löfström muistuttaa, että epävarmuus vaikeuttaa myös nuorten houkuttelemista alalle, jossa työvoimapula on jo nyt todellinen.

”Loppu Suomelle merenkulkumaana”

Löfström painottaa, että tukien lakkauttaminen olisi Suomelle kohtalokasta.
– Olen sanonut hallituspuolueiden ministereille ja toimijoille suoraan: jos tämä ehdotus toteutuu, se merkitsee loppua Suomelle merenkulkumaana, samaan aikaan kun muut maat vahvistavat omia kauppalaivastojaan. Jopa Yhdysvallat tekee niin, hän huomauttaa.

– On uskomaton ajatus, että me, jotka olemme eräänlainen saari Euroopassa ja joilla 96 % ulkomaankaupasta kulkee meritse, vaarantaisimme oman kauppalaivastomme. Keskusteluni ovat kuitenkin olleet rakentavia, ja olen optimistinen: uskon, että terve järki voittaa eikä ehdotus toteudu. Toivon myös, että kun tästä päästään yli, meidän ei tarvitse käydä vastaavaa keskustelua pitkään aikaan.

Mikä miehistökustannusten palautusjärjestelmä on?

• EU:n mekanismi, jonka tarkoitus on turvata eurooppalaisen tonniston ja merenkulkijoiden kilpailukyky
• Käytössä kaikilla EU:n merenkulkumailla, myös Suomessa
• Valtio palauttaa varustamoille osan miehistökustannuksista (palkkoihin liittyvät verot, eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut)
• Vaikka valtio palauttaa kustannuksia työnantajille, suomalaiset merenkulkijat maksavat veronsa Suomeen (eli järjestelmä tuo verotuloja takaisin)
• Palautus koskee kaikkia laivalla työskenteleviä, niin miehistöä kuin päällystöä, tehtävästä tai osastosta riippumatta, kunhan työ on merityötulon alaista ja henkilöllä on navigointiin ja turvallisuuteen liittyvä tehtävä
• Järjestelmä säilyttää suomalaisia merityöpaikkoja ja tukee huoltovarmuutta mahdollisissa kriisi- ja poikkeusoloissa
• Ilman tukea aluksia siirtyisi ulkomaisille lipuille ja työpaikkoja katoaisi Suomesta.