Merenkulun toimintakulttuuri muutoksessa
Suomen talous on yksi Euroopan riippuvaisimmista merikuljetuksista, ja meriklusteri työllistää laajasti sekä suoraan että välillisesti. Teknologinen kehitys ja muuttuva turvallisuusympäristö asettavat jatkuvasti uusia vaatimuksia niin alusten miehistölle kuin myös johtamiskäytännöille.
Johtamiskulttuurin merkitys työhyvinvoinnille ja työn tuottavuudelle on tunnistettu laajasti, mutta merenkulussa johtaminen on perinteisesti ollut aluksesta ja päälliköstä riippuvaista. Tarve yhtenäisille toimintamalleille nousi esiin vuonna 2018 toteutetussa tutkimuksessa, jonka mukaan alalla oli selkeä tarve kehittää esihenkilötyötä ja työyhteisöjen vuorovaikutusta.
Johtamiskulttuurin kehitys 2018–2024
Merikapteeniopiskelija Lauri Sarivaara toteutti vuonna 2018 tutkimuksen, jossa selvitettiin merialan johtamis- ja vuorovaikutuskulttuuria. Tutkimuksessa havaittiin, että eri laivoilla on omat toimintatapansa ja ilmapiirinsä, jotka voivat vaihdella huomattavasti eri päälliköiden alaisuudessa. Yhtenäistä johtamismallia tai vuorovaikutuksen kehittämiseen tähtäävää konseptia ei ollut, ja toimintakulttuuri perustui pitkälti perinteisiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että merenkulkijoiden itsensä näkökulmasta johtamiskulttuurin kehittämiselle oli selkeä ja kiireellinen tarve.
Tutkimuksen pohjalta Merimieseläkekassan aloitteesta käynnistettiin LOBAS-hanke (Leadership on Board and Shipping), jonka tavoitteena on ollut parantaa esihenkilöiden johtamistaitoja ja kehittää työyhteisöjen vuorovaikutusta. Vuoteen 2024 mennessä hankkeen valmennukseen on osallistunut 120 esihenkilöä, ja se on tavoittanut välillisesti jopa 2 000 merenkulkijaa.
Syksyllä 2024 toteutettu seurantatutkimus osoittaa, että merenkulun johtamiskulttuurissa on tapahtunut merkittävää kehitystä kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Tulosten perusteella johtamis- ja toimintakulttuuri on kehittynyt huomattavasti ja lähentynyt suomalaista työelämän yleistä tasoa. Ainoa tarkasteltu osa-alue, jossa tulokset laskivat hieman, oli esihenkilöiden itsearvio omista johtamistaidoistaan, mikä voi viitata lisääntyneeseen tietoisuuteen kehittämiskohteista.
Jatkotoimenpiteet
Vaikka kehitys on ollut myönteistä, työtä on vielä tehtävä. Hyvän organisaatiokulttuurin ylläpitäminen on kaikkialla jatkuvaa työtä. Jos kulttuuria on tarve kehittää, vaatii se erityisiä toimia, jotta vaikuttavuutta syntyisi. Kun kysymys on vuorovaikutuskulttuurista, vaikuttavuutta syntyy vain valmentamalla kriittistä osaa henkilöstöstä. Merenkulun päällystö ja esihenkilöstö on osoittanut oppimis- ja muutoskykyä kuluneina vuosina. Tähän virtaukseen on saatava mukaan merenkulun koko henkilöstö. Hyvä ja rakentava vuorovaikutus on jokaisen tehtävä. Vääriin toimintamalleihin puuttuminen ja työrauhan takaaminen kuuluu myös jokaiselle.
Seurantatutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisen merenkulun johtamis- ja toimintakulttuuri on kehittynyt huomattavasti kuuden vuoden aikana. Jatkossa keskeistä on varmistaa, että oikea kehityssuunta jatkuu ja merenkulun työyhteisöt tukevat sekä turvallista että tehokasta toimintaa.
Taustaa tutkimuksesta ja valmennuksista
- Ensimmäinen tutkimus merenkulun johtamis- ja vuorovaikutuskulttuurista toteutettiin vuonna 2018. Kyselyyn vastasi 647 henkilöä. Seurantatutkimus toteutettiin Merimieseläkekassan toimesta vuonna 2024, jolloin vastaajia oli 673.
- Vastausten perusteella kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Tilastollisesti muutos on erittäin merkitsevä.
- Laivatyön johtamisvalmennus LOBAS on valmentanut merenkulkijoita vuodesta 2019 saakka. Vuoteen 2024 mennessä hankkeen valmennukseen on osallistunut 120 esihenkilöä, ja se on tavoittanut jopa 2 000 merenkulkijaa.
- Valmennusprosessi kestää aloituksesta kaksitoista kuukautta. Valmennusohjelma perustuu Deep Lead -ohjelmaan ja -työkaluihin, jotka on räätälöity merenkulun toimintaympäristöön.
