Merenkulun tulevaisuus ja kansainvälinen vaikuttaminen
Eero Hokkasen tie nykyiseen mielenkiintoiseen tehtäväänsä on ollut johdonmukainen. Jo opiskeluaikoina herännyt kiinnostus arktista aluetta kohtaan vei hänet työskentelemään Suomen suurlähetystöön Norjaan, minkä jälkeen ura jatkui Keskuskauppakamarin asiantuntijatehtävissä pääministeritason arktisen raportin parissa. Työ jäänmurtajayhtiö Arctiassa sekä nykyinen rooli liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevana virkamiehenä ovat tehneet Hokkasesta monipuolisen meriliikennealan osaajan.
– Arktinen alue on aina kiinnostanut minua. Opiskelin Turussa valtio-oppia kansainvälisten suhteiden linjalla, ja erityisesti minua kiehtoivat Etelämantereen kaltaiset alueet, missä hallinto on kansainvälistä tai vasta muotoutumassa. Tein graduni arktisesta alueesta ja vertailin Suomen ja Norjan arktista politiikkaa. Myöhemmin työni Norjassa toi merenkulun ja arktisen alueen yhteistyön yhä lähemmäs. Lopulta päädyin Arctialle, missä opin paljon jäänmurrosta, suomalaisesta varustamoalasta ja meriteollisuudesta.
Arctian viestintäpäällikkönä vietetty aika antoi Hokkaselle vankan pohjan edetä urallaan meriliikenteen sektorilla. Erityisesti mieleen jäivät korkean tason kansainväliset jäänmurtajavierailut niin Helsingin Katajanokalla kuin Perämerellä. Halu työskennellä valtionhallinnossa ei kuitenkaan kadonnut, ja Hokkanen tarttui tilaisuuteen, kun liikenne- ja viestintäministeriössä avautui meriliikenteen erityisasiantuntijan tehtävä.
Suomen rooli kansainvälisen meriliikenteen hallinnossa
Suomi on ollut aktiivinen vaikuttaja valtioiden välisissä merenkulkuorganisaatioissa, erityisesti Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO). Kun liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki haki IMOn pääsihteerin tehtävää, kampanjaan liittyi laajaa kansainvälistä vaikuttamistyötä, jossa Hokkanen oli keskeisesti mukana. Samalla Suomi haki paikkaa IMOn neuvostossa, mikä on ministeriön hallinnonalan yhteistä vaikuttamistyötä.
– Meillä on ollut ilo olla mukana vaikuttamassa kansainvälisen meriliikenteen päästövähennystavoitteisiin ja -keinoihin ja erityisesti siihen, miten jäävahvistetut alukset huomioidaan sääntelyssä. Monilla mailla ei ole kokemusta talvimerenkulusta, joten Suomen rooli tämän tiedon välittämisessä on kriittinen.
IMOn neuvostopaikka ja verkostoituminen
Suomen pääsy IMOn neuvostoon on ollut merkittävä askel kansainvälisessä merenkulkuvaikuttamisessa. Hokkanen korostaa verkostoitumisen merkitystä sekä Traficomin ja Suomen Lontoon suurlähetystön roolia vaikuttamistyössä.
– Neuvostopaikka tuo arvovaltaa ja näkyvyyttä. Se osoittaa, että meidät nähdään aktiivisena ja luotettavana toimijana. Meidän on huolehdittava suhteista etenkin keskeisiin lippuvaltioihin, kuten Liberia, Panama, Antigua ja Barbuda ja Bahama, sillä ne ovat merkittäviä toimijoita meriliikenteessä.
Merenkulun haasteet ja tulevaisuus
Merenkulun keskeisiin haasteisiin kuuluvat päästöjen vähentämisen ja turvallisuuden parantamisen lisäksi digitalisaatio, automaatio ja merenkulkijoiden työolojen parantaminen.
– On tärkeää varmistaa, että teknologia palvelee ihmistä, merenkulkijaa miehistö- ja päällystötehtävissä, eikä vain automatisoi työtä. Länsimaissa automaatio nähdään kehityksenä, mutta kehittyvissä maissa se voidaan kokea uhkana, sillä merenkulku ja satamatoiminnat työllistävät miljoonia.
Meri yhdistää maailman
Hokkanen toimii tiiviisti myös pohjoismaisessa yhteistyössä, sillä Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska kokoontuvat vuosittain virkatasolla merenkulkuasioiden ääreen. Hänen uransa eri vaiheet, gradun arktisesta alueesta työhön suurlähetystössä Oslossa ja nykyiseen virkatehtävään, muodostavat jatkumon, jossa meri ja merenkulku ovat keskiössä.
– Meri on yhteys maailmaan. Se yhdistää ihmiset ja mahdollistaa niin kansainvälisen kaupan kuin muun yhteistyön. Suomi on riippuvainen meriliikenteestä, ja se antaa meille syyn olla aktiivisia vaikuttajia.
Suomen rooli kansainvälisessä merenkulussa on vahva ja kasvaa edelleen. Hokkasen kaltaisten asiantuntijoiden työ ministeriössä ja virastoissa on elintärkeää Suomen merenkulun tulevaisuudelle.
