Haastattelu | 2025 / 2

Meriturvallisuus, yhteistyö ja varautuminen – vesiliikennejohtaja työnsä ytimessä

Meriturvallisuuden, huoltovarmuuden ja viranomaisyhteistyön varmistaminen on nykypäivänä tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Erityisesti Itämeren kiristyvä tilanne ja teknologiset häiriöt ovat nostaneet merenkulun uhat kansallisen keskustelun ytimeen. Juttelimme Väyläviraston vesiliikennejohtaja Elisa Mikkolaisen kanssa hänen laaja-alaisesta tehtäväkentästään.

Teksti Marina Paulaharju

Kuvat Trafikledsverket

Väylävirasto – näkymättömän työn takana

”Tiedetäänkö edes, mitä kaikkea Väylävirasto tekee?” Elisa Mikkolainen pohtii haastattelun aluksi. Usein näkyvimmät toimet, kuten laivojen kulkeminen satamiin turvallisia vesiväyliä pitkin, ovat vain osa kokonaisuutta. ”Työmme liittyy vahvasti siihen, että ymmärrämme sekä elinkeinoelämän että viranomaisten tarpeet – miksi laivat kulkevat, miten merenkulku toimii ja mitä tarvitaan, jotta se sujuu turvallisesti ja tehokkaasti.”

Työ vaatii jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa: varustamot, satamat, rahtaajat ja viranomaiset muodostavat laajan ja monisyisen verkoston, jonka sisällä Väylävirasto toimii. ”Yhteistyö on meidän vahvuutemme. Vuoropuhelun kautta voimme määritellä toimenpiteitä ja varmistaa niiden vaikuttavuus.”

Väyläviraston tavoitteena on huolehtia, että liikenneverkot vastaavat kansalaisten liikkumistarpeisiin ja elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin edistäen Suomen kilpailukykyä. Viraston tehtävänä on tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito, talvimerenkulun järjestäminen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen. Talvimerenkulkuun liittyy olennaisesti lakisääteinen tehtävä huolehtia jäänmurtaja-avustuksen saatavuudesta Suomen vesialueella ja asettaa jäänmurron avustusrajoitukset. Lisäksi virasto vastaa liikenteenohjauksen järjestämisestä palvelusopimuksella Fintrafficin kanssa.

Virastossa työskentelee 480 asiantuntijaa ja Elisa on vesiliikennejohtaja, joka johtaa noin 30 asiantuntijan vesiliikenneosastoa. Suomessa on 8300 kilometriä rannikkoväyliä ja 8000 kilometriä sisävesiväyliä. Näistä 4000 kilometriä on kauppamerenkulun väyliä. Väylillä on yhteensä 25600 turvalaitetta kuten majakoita, poijuja, viittoja, loistoja ja linjatauluja.

Suomalaisen jäänmurtajakaluston uusimisen konseptisuunnittelu ja tulevaisuuden jäänmurtotarpeiden selvittäminen on myös Väyläviraston tehtävänä yhdessä ruotsalaisen Sjöfartsverketin kanssa. Vesiliikennejohtaja Elisa Mikkolainen ja osaston asiantuntijat ovat kiinteästi tässä työssä mukana.

Julkisen sektorin realiteetit

Yksityiseltä sektorilta julkiselle puolelle siirtyneenä Elisa myöntää, että uuden toimintakulttuurin omaksuminen on vaatinut opettelua. ”Ei voi sanoa, että asiat olisivat täysin samanlaisia. Eroja on, ja niitä pitää ymmärtää ja hyväksyä.” Tästä huolimatta hän kokee sopeutuneensa hyvin ja arvostaa viranomaistyön yhteiskunnallista merkitystä.

Yhteistyö viranomaisten välillä: harjoituksia ja skenaarioita

Väylävirasto tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Merivoimien, Rajavartiolaitoksen ja Traficomin kanssa. Erityisesti viranomaisharjoitukset ovat tärkeä osa varautumistyötä. ”Helmikuussa meillä oli ns. METO-harjoitus, jossa käytiin läpi erilaisia skenaarioita: mitä tapahtuu, jos tapahtuu jotain poikkeavaa? Kuka on toimivaltainen viranomainen ja mikä on lakiperusta? Milloin vastuu siirtyy viranomaiselta toiselle?”

Nämä skenaariot eivät ole vain teoreettisia. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, että merenkulkuun kohdistuvat riskit ovat kasvaneet. ”On ollut GNSS-häirintää eikä AIS-järjestelmän toiminta ole aina luotettavaa. Olemme joutuneet miettimään tarkasti, missä väylillä on kriittisiä kohtia ja miten niitä voidaan turvata entistä paremmin.”

Itämeren geostrateginen painoarvo kasvaa

Venäjän läsnäolo Itämerellä on konkreettista, ja se näkyy merenkulun arjessa. ”Venäjän toiminta, kuten varjolaivasto ja hävittäjien liikkeet, ovat osa tätä nykyistä todellisuutta. Se on nostanut huoltovarmuuden ja turvallisuuden uudelle tasolle.” Samalla tämä on tuonut myös median kiinnostuksen mukanaan. ”Harvoin on merenkulusta ollut näin paljon juttuja. Ja hyvä niin – pääosin uutisointi on ollut asiallista.”

Mikkolainen kuitenkin huomauttaa, että kansalaisilla ja osin toimittajillakin on vielä oppimista siinä, miten merenkulkujärjestelmä toimii ja miten se liittyy huoltovarmuuteen. ”Moni ei ymmärrä, miten haavoittuva järjestelmä voi olla, jos jokin kriittinen osa-alue merenkulussa ei toimi.”

Harjoituksia häiriöiden varalta

Väylävirasto on ryhtynyt toimiin häiriöihin varautumiseksi. ”Esimerkiksi luotsien ja varustamoiden kanssa olemme kartoittaneet kauppamerenkulun väylillä olevia kriittisiä kohteita ja varustaneet niitä järeämmillä turvalaitteilla. Jos nykyaikaiset navigointijärjestelmät pettävät, on tärkeää, että alukset löytävät silti satamaan.”

Väylävirasto toimii Suomen pääedustajana merenkulun kansainvälisessä turvalaitejärjestössä (IALA). IALA:n teknisissä komiteoissa on kehitetty esimerkiksi menettely AIS-viestin lähettäjän identiteetin varmistamiseksi. Menettely poistaa mahdollisuuden lähettää väärää virtuaalista AIS-turvalaitetietoa ja sitä kautta harhauttaa aluksia. ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten IALA:ssa voidaan ratkaista isoja teknisiä haasteita kansainvälisellä yhteistyöllä.”

Nato-yhteistyö ja valmius

Vesiliikennejohtaja Mikkolaisen työnkuvaan kuuluu nykyisin myös valmius- ja varautumisasioita, kuten Nato-yhteistyö. ”Valmiusasiat tulevat nyt joka suunnasta, eikä se ole yllätys. Tilanne Itämerellä on kiristynyt, ja sen takia viranomaisten yhteispeli on tärkeämpää kuin koskaan.”

Yhteistyö ei ole vain viranomaisorganisaatioiden välistä, vaan se ulottuu myös kansainvälisiin verkostoihin. ”On hienoa nähdä, miten asiat etenevät esimerkiksi pohjoismaisessa yhteistyössä ja että olemme mukana kansainvälisessä kehityksessä kaikissa liikennemuodoissa (vesi, tiet ja radat). Mutta samalla on tärkeää, että eri liikennemuotojen solmukohdat kuten satamat otetaan huomioon. ”

Turvallisuustyön arki on valppautta

Vaikka työ on vaativaa ja toisinaan kuormittavaa, Elisa kertoo pystyvänsä nukkumaan yönsä rauhassa. ”Totta kai välillä aamulla herätessä miettii, mitä yön aikana on tapahtunut. Vaikka merellä sattuu ja tapahtuu, olen luottavainen, että järjestelmämme toimivat ja osaavat ammattilaisemme reagoivat asianmukaisesti eri tilanteissa.”

Viime talven tapahtumat – muun muassa Itämeren putkistojen vauriot ja häiriöt navigointijärjestelmissä – osoittivat, kuinka nopeasti tilanne voi muuttua. ”Mutta samalla ne osoittivat myös, että olemme valmiita reagoimaan.”

Kiitosta yhteistyöstä ja naisjohtajuudesta

Haastattelun lopussa Elisa Mikkolainen palaa Väyläviraston ja Traficomin yhteistyöhön. ”On ollut hienoa tehdä töitä osaavien ihmisten kanssa molemmissa organisaatioissa, ja erityisesti iloitsen siitä, että naiset ovat vahvasti mukana johtamassa tätä työtä.” Hän mainitsee erityisesti merenkulkujohtajan tontin perustamisen Traficomiin ja paikan täyttämisen erittäin pätevällä henkilöllä. ”Sanna Sonnisen rekrytointi ilahdutti monia niin Väylävirastossa kuin alalla laajemminkin.”

Yhteistyötä viranomaisen ja toimialan kanssa tiivistetään jatkuvasti, ja yhteinen tavoite on selkeä: merenkulun ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. ”Vaikka moni kaipailee vanhaa merenkulkulaitosta, nyt on tärkeää huolehtia siitä, että eri organisaatioihin hajautetut vastuut ja toiminnot saadaan pelaamaan saumattomasti yhteen.”