Työkykyforumista eväitä psykologisen turvallisuuden rakentamiseen
MERENKULUN TYÖKYKYFORUM alkoi talvisissa tunnelmissa, kun pääkaupunkiseudulle iski Jari-talvimyrsky. Vaikka lehdet olivat varoitelleet sääolosuhteista, oli iso joukko yleisöä ja asiantuntijoita löytänyt paikalle Helsingin keskustakirjasto Oodiin.
Päivän avasi Merimieseläkekassan johtaja Marina Paulaharju. Päivän teema, psykologinen turvallisuus, muodostui jatkumona viime vuoden seminaarin aihepiireille. Tavoitteena päivälle oli pohtia, miten merenkulkualan työpaikoilla voidaan luoda ympäristöjä, joissa jokainen uskaltaa olla oma itsensä. Päivän moderaattorina toimi juontaja, näyttelijä, henkinen valmentaja ja työnohjaaja Lorenz Backman, jonka energinen ote johdatti päivän asiantuntijatiedosta kohti käytännön ratkaisuja.
Opi tuntemaan ihmiset
Ensimmäisen puheenvuoron esitti erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitokselta. Yli-Kaitala avasi psykologisen turvallisuuden käsitteen merkitystä ja roolia työyhteisöissä. Psykologinen turvallisuus näkyy erityisesti siinä, miten yhteisö suhtautuu virheisiin, riskinottoon ja erilaisuuteen.
– Kun yhteisössä on kokemus turvasta, uskalletaan ottaa riskejä. Silloin epäonnistumiselle on annettu lupa, eikä sinua tyrmätä, jos teet virheen. Tämä madaltaa myös kynnystä pyytää apua tai esittää kysymyksiä, Yli-Kaitala kiteytti. Samalla Yli-Kaitala painotti, että psykologinen turvallisuus ei tarkoita matalampia tavoitteita tai osaamattomuuden hyväksymistä. Pikemminkin turvallisessa ilmapiirissä virheet myönnetään avoimesti, mikä auttaa ennaltaehkäisemään niitä tulevaisuudessa.
Innostavan muutosjohtamisen asiantuntija Helka Pirisen mukaan psykologisesti turvallisessa yhteisössä ihminen on parhaimmillaan. Tämä edellyttää ihmisten tuntemista. Tunteet ovat tulleet yhä enemmän mukaan työelämään, ja samalla niiden säätely on tärkeää. Pirinen pohti myös hierarkian ja johtajuuden muutosta, joka koskettaa erityisesti nuorempia sukupolvia. Monet nuoret odottavat johtajiltaan ihmisläheisyyttä ja aikaa vuorovaikutukseen. Hän kehotti johtajia olemaan aidosti läsnä ja korosti, että tärkeille asioille on löydettävä tilaa – myös kiireen keskellä.
– Ehkä korona aiheutti osin sen, että menimme piiloon omiin lokeroihimme. Työyhteisössä pitää kuitenkin olla hymyä ja naurua, Pirinen sanoo.
Pirisen mukaan työn merkityksen kokemus on suoraan yhteydessä yksilön hyvinvointiin ja tiimityöskentelyyn. Kun työntekijä kokee, että hänen panoksensa on arvokasta, hän myös toimii paremmin osana yhteisöä.
Eteenpäin haasteista huolimatta
Resilienssivalmentaja Ulrika Björkstam jatkoi esityksessään teeman syventämistä tuomalla esiin psykologisen turvallisuuden haasteita ja esteitä. Resilienssin näkökulmasta psykologinen turvallisuus tarkoittaa tilaa, jossa voidaan olla avoimesti eri mieltä. Olennaista on kyky mennä eteenpäin haasteiden kanssa tai niistä huolimatta. Björkstam muistutti, että vahva hierarkia ja hiljaisuuden kulttuuri voivat olla esteitä avoimelle viestinnälle. Myös eri kulttuurien ja kielten yhteensovittaminen voi johtaa väärinymmärryksiin. Haasteiden tunnistaminen on ensimmäinen askel tiellä kohti turvallisempaa työyhteisöä.
Konkreettisena työkaluna Björkstam esitteli ”mokakierroksen”, jossa esimerkiksi tiimipalaverissa voidaan johtajan johdolla jakaa, miten olen tällä viikolla mokannut. Johtajan esimerkistä alkava epätäydellisyyden myöntäminen helpottaa virheistä oppimista ja madaltaa kynnystä nostaa epäonnistumisia esiin.
Psykologi Ville Ojanen puhui vaikuttavasti psykologisen turvallisuuden biologisesta ja inhimillisestä perustasta. Hän korosti, että turvallisuus ei synny pelkästään ajatuksista tai rationaalisesta toiminnasta, vaan se perustuu ihmisen perustarpeisiin, kuten kiintymykseen, välittämiseen ja arvostukseen.
– Usein ajattelua pidetään ihmisyyden olennaisena piirteenä, mutta ajattelemalla ihmisyyden kysymykset eivät ratkea. Ihminen ei ole rationaalinen, ajatteleva olento. Ihminen on kiintymysolento, Ojanen sanoo.
Vaikka menestyminen ja arvon tuottaminen ovat yritysmaailmassa tärkeitä asioita, tarvitsee ihminen pohjimmiltaan arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta. Yhteiskunnassa on kuitenkin Ojasen mukaan inhimillinen kestävyysvaje: jopa joka kahdeksas maailman ihminen kärsii jostakin mielenterveyden haasteesta, ja neljäsosa suomalaisista sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä johonkin mielenterveyden ongelmaan. Ojasen mukaan turvallisuus syntyy ennen kaikkea parasympaattisen hermoston rauhoittumisesta ja reflektion kautta: esimerkiksi kysymällä, miltä jokin asia tuntuu.
Kokemuksia Reilu varustamokulttuuri -pilotista
CoHumansin tutkimusjohtaja ja kouluttaja Jenni Spännäri nosti esityksessään esiin erityisesti psykologisen turvallisuuden jaettua olemusta. Psykologinen turvallisuus ei ole jotakin, jota muut tuottavat ja toiset vastaanottavat, vaan se rakentuu kaikkien osapuolten yhteistyönä. Laivatyössä yhteisöt ovat usein hierarkkisia, ja siksi on erityisen tärkeää löytää keinoja puhua avoimesti niin haasteista kuin myös onnistumisista.
CoHumans on ollut viemässä ajatusta reilusta kulttuurista käytäntöön myös suomalaisilla laivoilla. Reilu varustamokulttuuri -hanke käynnistyi Merimieseläkekassan aloitteesta viime vuoden työkykyforumin jälkeen, ja hanketta on vuonna 2024 rakennettu ja pilotoitu yhdessä ESL Shippingin ja Suomen Varustamojen kanssa. Spännäri korosti, että reiluuden kokemus syntyy ymmärryksestä: työntekijät, joilla on käsitys toistensa työstä ja päätösten taustoista, kokevat työyhteisönsä oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi. Reilu varustamokulttuuri -hankkeen kehittäminen on yhä käynnissä, ja ensi vuodelle mukaan on lähdössä uusia varustamoja.
Päivän päätteeksi Vendée Globe -yksinpurjehtija ja liikennelentäjä Ari Huusela vei kuulijat inspiroivalle matkalle maailman merille. Vendée Globe -kilpailu on yksinpurjehdus, jossa pysähdykset ja avun vastaanottaminen on kielletty. Ensimmäisenä pohjoismaalaisena maailman ympäri kisassa purjehtineen Huuselan matkalle on mahtunut pettymyksiä, mutta myös valtavia onnistumisia. Monessa tiukassa paikassa huumori on auttanut eteenpäin. Vaikka purjehtiminen suoritetaan yksin, ei maailmanympärysmatkaa toteuteta ilman tiimin tukea, ja Huuselan koskettavassa tarinassa korostuikin yhteistyön voima tavoitteiden saavuttamisessa.
MERENKULUN TYÖKYKYFORUM tarjosi laaja-alaisen katsauksen psykologisen turvallisuuden merkityksestä ja sen rakentamisen käytännöistä. Yhteistyön, johtajuuden ja avoimen vuorovaikutuksen kehittäminen on keskiössä, kun tavoitteena on hyvinvoiva ja tehokas merenkulkuyhteisö. Keinot psykologisen turvallisuuden vaalimiseen eivät aina ole rakettitiedettä: muistitko esimerkiksi toivottaa kollegalle aamulla hyvää huomenta?
