Uutta kohti

Vuosi toisensa jälkeen verrokkieläkeyhtiöt sijoituksillaan lyöneen ja siten liikkumisvapautta koko kassalle rakentaneen sijoitusjohtaja Henrik Liliuksen alaisuuteen perustettiin sijoituspäällikön toimi kesäkuussa 2018. Tehtävään palkatun sijoituspäällikkö Jari Puhakan oli määrä seurata myöhemmin esimiestänsä Liliusta kassan sijoitus- ja talousjohtajana. Puhakka kiinnitti huomiota MEK:n sijoitustoiminnan päätöksentekomalliin, joka teki  sijoitustoiminnasta riippumattoman riskien valvonnan järjestämisen hankalaksi. Sijoitusjohtajan samanaikainen rooli sijoitustoiminnan toteuttamisessa, sijoitusten riskien hallinnassa ja raportoinnissa muodosti ”vaarallisen työyhdistelmän”. Hallituksen rooli riski- ja vakavaraisuusarvion laadinnassa ei toteutunut.[1]

Tammikuussa 2019 Puhakka ehdotti Finanssivalvonnan tarkastajien esitystä mukaillen, että riskien hallinta, valvonta ja raportointi siirrettäisiin kassan toimitusjohtajan alaisuuteen lokakuuhun 2019 mennessä. Kun Puhakka aloitti syyskuussa kassan sijoitusjohtajana, siirtyi hänen johtamansa sijoitustiimi omaksi linjakseen talousjohtajan tehtävistä vastanneen toimitusjohtaja Kari Välimäen alaisuuteen.[2]

Puhakka seurasi toimitusjohtaja Välimäkeä tämän jäätyä eläkkeelle vuoden 2021 alussa. Suurten eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat olivat jo sijoitusalan ammattilaisia ja samaan ratkaisuun päädyttiin nyt myös MEK:ssä. Aikaisemmissa työpaikoissaan Puhakka oli toiminut muun muassa analyytikkona, salkunhoitajana, strategina ja sijoitusjohtajana eri  varainhoitajien ja eläkesijoittajien palveluksessa, viimeksi Pohjola Varainhoidossa ja Eterassa. Viime mainitussa hän oli joutunut sijoitusjohtajana ”painimaan heikon vakavaraisuuden ja riskienhallinnan kanssa”.[3]

Uusi toimitusjohtaja muokkasi kassan organisaatiota merkittävästi. Yhdistetyksi talous- ja hallintojohtajaksi otettiin Päivi Särkiniemi, joka tunsi eläkealan käytäntöjä monipuolisesti eläkesäätiö ja -kassasektorilta. Hallinto tarkoitti työnkuvassa pitkälti it- ja talousasioita. Johtajaksi –vastuualueinaan eläke- ja vakuutustoiminta, HRM, työhyvinvointi, kuntoutus, vastuullisuus ja viestintä – ja samalla varahenkilökseen Puhakka valitsi eläke- ja hallintolinjaa vetäneen Marina Paulaharjun. Sauli Hämäläinen, joka oli rakentanut konsulttina MEK:lle Suomi -osakesalkkua vuodesta 2020 alkaen, otettiin kassan sijoitusjohtajaksi vuoden 2022 alusta. Eläkekassan johtoryhmän muodostivat kolme johtajaa ja toimitusjohtaja. Puhakan kauden alussa tapahtui paljon eläköitymisiä, mikä mahdollisti uudenlaisen osaamisen värväämistä taloon. Samalla henkilökunnan keski-ikä nuorentui huomattavasti.[4]

Vuosien 2022–2026 strategiansa keskiöön MEK nosti asiakkaat ja vastuullisuuden. Tavoitteena oli toimia vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja tuottavasti. Elokuussa 2019 oli käynnistetty suuri järjestelmäuudistus, jonka yhteydessä uudistettiin kaikki kassan operatiiviset eläkejärjestelmät. Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä Erasmus otettiin käyttöön tammikuussa 2022. Samassa yhteydessä eläkekassa siirtyi käyttämään työeläkealalla laajasti käytettyä, työeläkeyhtiöiden Arekille myymää laskentapalveluohjelmaa Lapaa. MEK:n eläkejärjestelmän kustannustehokkuus parani uudistuksilla huomattavasti. [5]

Merimieseläkekassa oli toiminut omistamissaan Uudenmaankatu 16:n toimitiloissa vuodesta 1969. Jokaisella toimihenkilöllä oli siellä oma työhuone. Kun tilat olivat sokkeloiset ja käytäviä oli paljon, kassa muutti vuonna 2016 varta vasten sen tarpeita varten saneerattuihin uudenaikaisiin konttoritiloihin talon toisessa rapussa. Toukokuussa 2017 syttynyt tulipalo pakotti kassan kuitenkin evakkoon samassa rakennuksessa oleviin tiloihin, jotka eivät tarjonneet mahdollisuutta uudenlaiselle työnteolle eikä asiakaspalvelulle.

Kassa oli ostanut vuonna 2002 kiinteistösalkkuunsa kahdeksankerroksisen toimistotalon Katajanokan Kanavaranta 9:stä. Rakennus oli valmistunut vuonna 1906 Borgströmin tupakkatehtaan makasiiniksi. Toimistotiloiksi kiinteistö oli saneerattu vuosina 1984–1985. MEK oli käynnistänyt vuonna 2014 kiinteistön muutossuunnittelun asuinrakennukseksi. Kun Museovirasto ei myöntänyt tähän toteutuslupaa, eläkekassa saneerasi kiinteistön ja muutti maaliskuussa 2019 sinne myös oman toimistonsa,  lähemmäksi merenkulun eri tahoja ja omia asiakkaitaan. [6] Kassalla oli aluksi käytössään kaksi kerrosta. Etätyön mukana muuttuneiden työkäytäntöjen ja vähentyneen tilantarpeen vuoksi kassa tehosti tilankäyttönsä yhteen kerrokseen vuonna 2023.

Kiinteistöistä osakkeisiin – kestävästi ja vastuullisesti

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja EU:n suunnittelemien kestävän yritystoiminnan säännösten vuoksi MEK päätti talvella 2019 muuttaa sijoitussalkkuansa asteittain, kuitenkin niin, ettei vastuullisuuden huomioiva  sijoittaminen saisi heikentää sijoitusten tuottoa. Selkeimpiä osa-alueita, joissa  vastuullisuutta voitiin mitata, olivat listatut osakkeet ja kiinteistösijoitukset. Kaikilla Suomessa listatuilla merkittävillä yhtiöillä oli jo hyvin korkeat ESG-luokitukset (ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa).[7]

Kriteerien mukaisesti MEK ei tulisi sijoittamaan esimerkiksi hiiliyhtiöihin tai korkean hiili-intensiteetin energiayhtiöihin. Kestäviä ratkaisuja energian kulutuksessa ja elinkaariajattelussa oli toteutettu jo Turun Harppuunakorttelin suunnittelussa. Metsäsijoituksissa suosittiin hiilinieluja ylläpitävää metsänhoitoa. MEK:llä oli sijoituksia myös kahteen tuulivoimaan sijoittavaan rahastoon. MEK:n historian ensimmäinen yritysvastuuraportti esiteltiin hallituksen vuoden 2021 toimintakertomuksessa.[8]

MEK:n sijoitusten tuotto jäi vuonna 2018 vain niukasti voitolliseksi. Kun tulos jäi kaikilla työeläkeyhtiöillä tappiolliseksi, pystyi MEK jälleen lyömään sijoituksillaan verrokkinsa. Seuraavana vuonna sijoitusten tulos nousi hienosti 10,7 prosenttiin, joka jäi kuitenkin hieman heikommaksi kuin työeläkeyhtiöillä. Tämä johtui sijoitusjohtaja Puhakan mukaan merkittävistä kiinteistöinvestoinneista Espoon Tapiolaan ja Turun Harppuunakortteliin.[9]

Puhakka oli joutunut joulukuussa 2019 varoittamaan hallitusta kassan  suuresta likviditeettiriskistä liittyen pääomarahastoihin ja käynnissä oleviin suuriin rakennushankkeisiin. Tammikuussa hallitus sai kuulla konsultilta tilatun sisäisen tarkastuksen tuloksista. Sijoituslinjausten mukaan MEK:n kiinteistösijoitusten pääpaino oli asuinkiinteistöissä, joilla tavoiteltiin hyvää tuottoa ja vakaata kassavirtaa. Kassa oli kuitenkin aloittanut gryndauksen, mitä yksikään muu eläketoimija ei ollut vielä tehnyt. Rakennushankkeiden laajuus oli huomattava, yli 20 prosenttia kaikkien sijoitusten arvosta. Hankkeista suurimman, Harppuunakorttelin, rakentamispäätöksen yhteydessä ei ollut arvioitu tarkemmin muita urakkamuotoja allianssimallin rinnalla. Korttelin tuottotavoite oli verraten alhainen suhteessa hankkeen riskeihin. Kassan heikon likviditeetin vuoksi sijoitusjohtaja Puhakka esitti kiinteistöjen ja lainarahastojen myynnin aloittamista.[10]

Koronapandemia osoitti keväällä 2020 varoittelut likviditeettiongelmista aiheellisiksi.

Matkustajaliikenteen lähes täydellinen pysähtyminen ajoi matkustajavarustamot suuriin ongelmiin. Huoltovarmuuskeskus turvasi kyllä matkustajarahtialusten liikennöinnin, mutta henkilöstön tarve väheni dramaattisesti kun laivat kulkivat ilman matkustajia. Huhti-toukokuussa matkustajavarustamojen väestä oli lomautettu noin 70 prosenttia. Kesällä määrä koheni 40 prosenttiin. Kassan vakuutustulot laskivat poikkeusoloissa dramaattisesti, mihin vaikutti sekin, että varustamot pyysivät ja saivat lykkäyksiä vakuutusmaksuihinsa. Asuntojen myynti hidastui ja liiketilojen vuokralaiset joutuivat maksuvaikeuksiin. Lainarahastot, joista MEK pyrki irtautumaan, eivät käyneet kaupaksi. Samanaikaisesti kassa oli sitoutunut rakennushankkeistaan aiheutuviin kuluihin ja pääomarahastojen pääomakutsuihin. Eläkemaksut juoksivat luonnollisesti koko ajan normaalisti. Kassan tilanne oli huhtikuun lopulla jo kriittinen. Kassa pelastui pakotetuilta osakkeiden myynneiltä saatuaan valtion osuudet touko-lokakuun ajalta ennakkoon. Kassan onnistui parantaa likviditeettiään myös omilla toimillaan, muun muassa myymällä joitakin metsä- ja asuntokohteitaan.[11]

Parhaan, 8 prosentin, tuoton kassa sai ensimmäisenä koronavuotena 2020  reaalisijoituksistaan, joissa kiinteistöjen tuottoa kohotti erityisesti muutamien asuinkiinteistöjen arvostuksen kohoaminen. Metsäsijoitukset tuottivat yli 20 prosenttia, johtuen alkuvuoden myynneistä ja metsien kasvumallien päivityksistä. Osakesijoitukset tuottivat kokonaisuudessaan 6,4 prosenttia ja korkosijoitukset 0,9 prosenttia.[12]

Elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka kohottivat seuraavana vuonna useimpien omaisuuserien arvoja. Asuntojen voimakas kysyntä jatkui. Vuokramarkkinoilla alkoi kuitenkin näkyä paikallista ylitarjontaa ja painetta liiketilojen vuokratasoissa, mihin vaikuttivat jatkuvat koronarajoitukset, kasvava verkkokauppa ja laajamittainen etätyö. Harppuunakorttelin rakentamista jatkettiin ja Tapiolan keskustan ja Pohjois-Tapiolan asuin- ja liikerakennukset valmistuivat. Myös Uudenmaankadun kiinteistön peruskorjaus valmistui. Tapiolan kauppakeskuksesta jouduttiin tekemään alaskirjaus vuoden 2021 lopussa.[13] Tuolloin käynnistettiin myös erillisselvitykset Turun Harppuunakorttelin kahden viimeisen asunto-osakeyhtiön –rakennuttamisesta.[14]

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 järkytti markkinoita. Öljyn nouseva hinta vahvisti inflaatiota ja nosti korkoja. Valtiolainojen tuotot romahtivat ja osakekurssit laskivat jyrkästi. Uudisasuntojen myynti seisahtui. MEK:n sijoitustulot jäivät negatiivisiksi. Silti kassa teki historiansa suurimman ylituoton suhteessa eläkeyhtiöihin. Tämä johtui siitä, että MEK:n epälikvidien sijoitusten arvot päivittyneet vielä alaspäin. [15]

Eläkekassa tavoitteli jo vuoden 2022 alussa kiinteistösijoitusten myymistä suuremmassa mittakaavassa. Korkojen nousu ja rakennuskustannusten nousu johtivat myös siihen, ettei kiinteistöhankkeita enää jatkettu. Turun Harppuunakorttelin loput rakennusoikeudet myytiin. Jo aiemmin tehtyjen myyntien yhteydessä oli päädytty siihen, ettei oman kiinteistöhuollon ylläpitäminen ollut enää mielekästä. MEK-Huolto Oy ajettiin alas vuonna 2022. Samana vuonna myytiin myös yli puolet toimitilakiinteistöistä.[16]

Suorien kiinteistösijoitusten osuus laski korona-ajan 30 prosentin tasolta vuoden 2023 lopulle tullessa alle 15 prosentin ja vuoden 2024 lopulla 11 prosenttiin. Kiinteistösijoitusten tappiot vuosina 2023–2024 aiheuttivat sen, ettei MEK yltänyt eläkeyhtiöiden tuottoihin. Parhaita tuottoja kassalle antoivat metsät ja listatut osakkeet.[17]

Keväällä 2023 tehdyssä selvityksessä todettiin kiinteistösijoitusten tappioiden merkittävimmäksi selittäjäksi kustannusylitykset suhteessa alkuperäisiin kustannusarvioihin. Hankkeet toteutettiin myös huomattavasti normaalia gryndausta kalliimmilla ratkaisuilla ja heikommalla tehokkuudella. Kauppakeskusten alaskirjauksessa taustalla oli muuttunut ostoskäyttäytyminen ja korona.[18]

Vuoden 2025 sijoitussuunnitelmassa hallitus linjasi luopuvansa kokonaan suorista kiinteistösijoituksista. Sijoitusjohtaja Sauli Hämäläinen esitteli kesäkuussa 2025 ratkaisua, jolla eläkekassan omistamien asunto-osakeyhtiöiden osakekannat siirretään pääomapanostuksena kommandiittimuotoiseen rahastoon, jossa eläkekassa toimi ainoana sijoittajana ja äänettömänä yhtiömiehenä. Vastuunalaisena yhtiömiehenä ja rahaston hallinnointiyhtiönä toimii Premico Oy. Rakennetta oli käytetty yleisesti suomalaisissa kiinteistörahastoissa. Premicon tarkoituksena oli omistaa asuinkohteet, hoitaa ja kehittää niitä sekä myydä kohteet markkinatilanne huomioiden mahdollisimman nopeasti niin, että rahaston kokonaistuotto maksimoituu. Rahaston oli määrä kehittää kiinteistökohteita ja valita kullekin tuoton maksimoiva exit-strategia.   Suorien asuntosijoitusten siirto oli suuruudeltaan vajaa 67 miljoonaa euroa.[19]

Siirto rahastorakenteeseen toteutui joulukuussa 2025. Eläkekassan kannalta oleellista oli vapauttaa järjestelyssä velkavivun avulla pääomia osakeostoihin. Vapautuvilla pääomilla kassa on kohentanut likviditeettiään sekä suunnannut sijoitustensa painopistettä vahvemmin osakkeisiin. Sama suuntaus oli vallalla koko eläkejärjestelmässä vuoden 2025 alkupuolella julkistetun ja vuosina 2026–2027 toteutuvan eläkeyhtiöiden sijoitusuudistuksen jälkeen. Vuoden 2026 alussa keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma teki vastaavan ratkaisun ja Ilmarinenkin irtautui merkittäviltä osin suorista asuntosijoituksistaan. MEK luopui keväällä 2026 myös kaikista suorista toimitilojen omistuksista lukuun ottamatta Kanavaranta 9:ää ja Harppuunakorttelin keskeneräistä parkkihallia.[20] 

Merenkulualan kokoava toimija

Laivatyön johtaminen -projektin käynnisti vuonna 2019 erään merikapteeniopiskelijan edellisvuonna tekemä opinnäyte, jossa todettiin laajan kyselyn pohjalta, ettei laivayhteisössä ollut osaamista ihmisten johtamiseen. Samaan aikaan MEK oli mukana merenkulkijoiden harjoittelun kehittämishankkeessa, jossa todettiin, että yksi syy opintojen keskeyttämiseen oli ensimmäisen laivaharjoittelun jälkeinen hetki. Opiskelijat eivät saaneet kunnon ohjausta ja johtaminen oli liian hierarkkista. MEK piti laivan päällystön johtamisen koulutuksen kehittämistä erittäin tarpeellisena työkyvyttömyysriskin alentamiseksi. LOBAS-hankkeeseen osallistui aluksi kolme pilottivarustamoa, jonka jälkeen johtamisvalmennusta tarjottiin koko alalle. Vuoden 2024 loppuun mennessä valmennukseen oli osallistunut 120 esihenkilöä.[21]

Reilu varustamokulttuuri -hankkeessa järjestettiin laivoille työpajoja. Hanke, jonka  loppuraportti valmistui vuoden 2026 alussa, tuotti pilottivarustamoille ja laivayhteisöille työkaluja ja omia oivalluksia siitä, mikä laivoilla oli pielessä, ja mitä asioita ”me haluamme yhdessä muuttaa”. Hanke onnistui kaiken kaikkiaan hyvin.

Vuodesta 2020 kassa on järjestänyt merenkulun työkykyforumeita, joiden teemat rakentuivat työkyvyttömyysriskin, työhyvinvoinnin ja työkyvyn ympärille. Seminaarin kohderyhmänä olivat varustamojohto, varustamojen henkilöstöhallinnon edustajat ja merenkulun luottamusmiehet. Vuoden 2021 forumissa keskityttiin mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Forumeista on saatu erinomaista palautetta ja osanottajia on ollut runsaasti.[22] 

Kassan sisällä kaksi eläkeasiantuntijaa kävivät koulutuksen, jonka jälkeen heidän tehtävänkuvansa muutettiin työkykykoordinaattoriksi. He käsittelivät pelkästään kuntoutus- ja työkyvyttömyyshakemuksia ja he saivat kutsuja puhumaan ja osallistumaan päällystöpäiville ja varustamojen erilaisiin tapahtumiin.

Hankkeidensa myötä eläkekassa tapasi varustamoja säännöllisesti ja myös aiemmasta poikkeavalla tavalla. Varustamotapaamisissa keskusteltiin lähes yksinomaisesti merenkulkijoiden työkyvystä. Neutraalista Merimieseläkekassasta oli tullut toimija, joka nosti esille tärkeiksi koettuja asioita sekä kokosi osapuolia yhteisen haasteen tai muutostarpeen ympärille. Kassan metodina oli teettää opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joilla huomio kiinnittyi epäkohtiin ja tarpeellisiin muutoksiin toimialan yrityskulttuurissa ja työkyvyn ylläpitämisessä. Yksi tällainen kysymys sivusi epäasiallista kohtelua ja häirintää laivayhteisössä. Asian esille nostaminen herätti myös osaltaan Suomen Varustamot laatimaan alalle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman.[23]

70-vuotias Merimieseläkekassa

70-vuotiaan Merimieseläkekassan taloudellinen asema on vakaa ja eläke-edut turvaava. Vakuutettujen määrä on pysynyt käytännössä samalla 7300–7600 henkilön tasolla vuodesta 2010. Koronavuosina vakuutettujen määrä laski, mutta palautui entiselleen vuoteen 2024 tultaessa. Vuonna 2025 eläkkeensaajien määrä alitti ensimmäistä kertaa vakuutettujen määrän sitten vuoden 2008 finanssikriisin.

Vakuutettujen ja etujen nauttijoiden hyvään suuntaan kehittyvä keskinäinen suhde on  Merimieseläkekassalle hyvä merkki. Kassa elää suomalaisesta merenkulusta ja Suomen lipun kilpailukyvystä. Merenkulun ja kassan elinvoimaisuuteen liittyy kuitenkin riskejä, joista perinteinen on valtion tukiin liittyvä poliittinen riski. Uusi ilmiö on Venäjän hyökkäyssodan kasvattama geopoliittinen riski. Edellistä kassa on pyrkinyt ehkäisemään viestinnän ja vaikuttamisen keinoin. Geopoliittiseen riskiin kassa on varautunut muun muassa kohentamalla maksuvalmiuttaan.